Unknown Wonderland

Hi, ma name iz MYV yo wa sup I got a mic.

From 東京 2 Rock u all with the bling bling 6 string thing.

Everything that's chaining you comes from your own inner world.

Sain Miyavin uuden albumin tänään ja täytyy sanoa että... olin oikeassa. Siitä tuli hetkessä lempialbumini (häneltä nyt ainakin, jos ei kaiken kaikkiaan) ja rakastuin biisi biisiltä vain enemmän ja enemmän.
Tätä albumia kelpasi odottaa yli kaksi vuotta, ehdottomasti. ♥

Today is the day to break away.

Be Unbreakable.

Olin monia albumin biiseistä kuullutkin jo aikaisemmin, kun Miyavi streamasi Tokyon kiertueensa suorana, mutta oli ihana päästä vihdoin paneutumaan niihin kunnolla.

Miyavin kappaleissa, siis ihan yleisen mahtavuuden lisäksi, on mielenkiintoista lyriikat, hänen sanavalintansa ja tapansa kirjoittaa lyriikoita. Tällä tarkoitan nyt ihan sitä kirjaimellista tapaa jolla lyriikat on printattu kirjaseen. Erityisesti kaksi tämän albumin kappaletta herätti mielenkiintoni tällä saralla.

Hey moon, I wonder why u so quiet?

Albumin kuudes kappale, MOON on suurimmaksi osaksi englanniksi (mikä ei ole vielä epätavallista), mutta siinä on pari kohtaa japaniksi. Outoa tästä tekee se, että nuo kohdat on kirjoitettu katakanoilla. Vaikka japanin taitoni ovat vielä hyvinkin vajavaiset, ymmärsin noista kohdista tarpeeksi tajutakseni että niiden pitäisi (oikeaoppisesti, normaalisti) olla kirjoitettu hiraganoilla ja kanjeilla. Ja katakanoilla kirjoitetuissa kohdissa on jopa sanavälit. Näitä ei yleensä harjoiteta japanissa, mutta tässä tapauksessa ne varmastikin ovat siellä ihan vain selkeyden vuoksi.
Jos kyseessä olisi kuka tahansa muu artisti, saattaisin vain sivuuttaa moisen seikan olankohautuksella, mutta koska nyt puhutaan Miyavista, tiedän että tällä on jokin merkitys... kunpa vain tietäisin mikä. x'D Ehkä se on vain yritys saada lyriikat näyttämään tasapainoisemmilta ja... kevyemmiltä, tiedä häntä.

If you would've been a mirror to reflect what we do,

then maybe we could've avoided.

Toinen kummastusta herättänyt lyriikoiden kirjoitustapa oli kappaleen 12 kohdalla. すてきな　みらい [sutekina mirai] on kirjoitettu kokonaan hiraganoilla, mikä sekin on epätavallista. Jopa kappaleen yksi englanninkielinen kohta ("Always be happy") on kirjoitettu hiraganoilla mikä on vielä epätavallisempaa. Tässäkin on sanavälejä enemmän kuin normaalisti, varmastikin selvyyden vuoksi. En ymmärrä sanoista tarpeeksi, jotta voisin sanoa onko niissä jotain "vihjettä" hiraganojen käyttöön, mutta noh...

イマ　オナジ　ツキ　ヲ　ミテル

セカイガ　モエテク　シズカナ　ヨルニ

En tiedä, ehkä olen ainoa joka näkee näissä mitään outoa. ^^" Miyavi tosin on tunnettu siitä että hän leikittelee sanoilla ja lyriikoillaan, ja heittelee sinne joskus hyvin vaikeastikin ymmärrettäviä taka-ajatuksia, varsinkin aikaisemmin. Hänellä oli tapana kirjoittaa lyriikoihin tämäjatämä kanji, mutta laulaessa lausua se jollain toisella tavalla luoden siten monenlaisia, usein syviäkin merkityksiä.
Yksi erittäin hyvä esimerkki Miyavin sanoilla leikkitelemisestä (ja todiste siitä että hän tietää täsmälleen mitä hän tekee) on Ashita, noutenki ni naaren lyriikoissa. Käännöksen tekijä selittää erään kohdan nerokkuutta käännettyjen lyriikoiden lopussa täällä, go read and be amazed. :D

Näin sivuhuomautuksena, tuo sivu toimii muutenkin erittäin hyvänä Miyavin käännettyjen lyriikoiden tietopankkina (ja ilmeisesti heillä on Miyavin itsensä lupa postata hänen lyriikoitaan :D). En tiedä kuinka aktiivisesti he kääntävät tällä hetkellä mutta ainakin vanhempien kappaleiden kohdalla erittäin hyvä sivusto.


Omaksi suosikikseni albumin kappaleista nousi SHELTER, jonka oudot ja osittain hauskat lyriikat ja tarttuva melodia kiinnittivät huomioni heti ensimäisellä kuuntelukerralla.

The watch is tickin'.

Toy monkeys are diggin' n lickin'.

That freaky creepy play makin' me crazy dizzy.

- - -

Take me away

to the unknown wonderland from this plastic world.

Cryin' out in my heart

Mutta oikeastaan en edes voi sanoa, että vain yksi kappale olisi suosikkini... mitä enemmän näitä kappaleita kuuntelen, sitä enemmän ne avautuvat minulle ja sitä enemmän niitä rakastan.
Kaikilla albumin kappaleilla on kuitenkin yksi samankaltaisuus ja se on yksinkertaisuus. Kappaleissa on käytetty vain kitaraa ja rumpuja (paitsi 7. kappaleessa kosketinsoittimia ja 3. kappaleessa shekere-nimistä soitinta). Miyavilla on taito ja lahja saada näinkin yksinkertaiset kappaleet hyvin syvällisiksi ja erittäin monipuolisiksi.
Kaipa minun täytyy vain sanoa, että kuunnelkaa albumi itse läpi (useammankin kerran) ja muodostakaa oma mielipiteenne. ;D

♥ ♥ ♥

PS: Jos et tiedä yhtään mitään japanin kirjoitusjärjestelmästä ja tämä postaus meni sinulta sen takia ohi, tällä pääset alkuun. Jos tiedät asiasta, mutta et siltikään tajunnut mitä höpötin, se on sitten minun vikani. ^^"

PPS: Kaikki kursiivilla (ja japaniksi) kirjoitetut tekstinpätkät ovat suoria lainauksia (kirjoitusasuineen kaikkineen) Miyavin lyriikoista. Jos haluat tietää mikä biisi, kysy! ^^

PPPS: Tuosta shekere soittimesta sen verran, että itse albumin tiedoissa luki soittimen nimeksi "shekele" mutta Google ei sellaisesta tiennyt mitään, mutta shekere löytyi, joten oletan että kyseessä on se soitin, ottaen huomioon japanilaisten hankaluudet r:n ja l:n eroittamisessa. :)

World Peace Through Good Music, right?