Pienen alkusähläyksen jälkeen (Tavastian henkilökunta riehui jotain... siirsi kai lavan ja yleisön välissä olevaa aitaa lähemmäs lavaa tai jotain) keikka meni loistavasti. Jokainen jäsen oli täysillä mukana, eikä menosta puuttunut tunnelmaa laisinkaan. He ottivat kontaktia yleisöön eikä kukaan (jäsenistä tai yleistöstä) jäänyt vaille huomiota.
Keikan aikana oli useampi hetki jotka jäivät elävästi mieleen. Yleisön hartaan hiljaisuuden, taustamusiikin ja lavan valojen aikaansaama tunnelma bändin jäsenien ympärille synnytti moneen otteeseen hetken, jonka tunnelmaa ja visuaalisuutta voi kuvailla vain äärimmäisen kauniiksi. Ne jäävät sieluni silmiin kauniiksi kuviksi.
Yleisö taisi olla pienin mitä itse olen tähän mennessä nähnyt, mutta se ei menoa haitannut millään lailla. Kyllä pienestäkin porukasta ääntä irtoaa, se todistettiin moneen otteeseen illan aikana.
Kuten jo aikasemmin sanoinkin, Joun ääni on raikas ja tuo mukavaa vaihtelua, mutta pystyy hänen äänensä muuhunkin. Jou on todella monipuolinen laulaja ja hänen äänensä kestää erinomaisesti myös livenä. Hän eläytyi lauluunsa esimerkillisesti ja tämän takia muistutti minusta ajoittain Gazetten Rukia (tämä on siis äärimmäinen kohteliaisuus, jos joku ei satu tietämään).
Miko oli menossa mukana välillä hyvinkin energisesti, pomppien ja moshaten muiden mukana. Hän osallistui myös taustalauluihin kauniilla äänellään. Omi taasen oli rauhallisempi tai oikeastaan hänen energiansa vain ilmeni eri tavalla. Ainakin hän osaa karjua hyvin uskottavasti. En ikinä olisi uskonut pitäväni murinaa muistuttavaa ääntä kauniina... Molemmat ovat loistavia kitaransoittajia ja onnistuivat sooloissaan (ja muissakin osissaan) virheettömästi.
Naoto jäi minulla hieman vähemmälle huomiolle, lähinnä sen takia että en häntä lyhyyteni takia hirveästi nähnyt. Mutta niinä hetkinä kun hän oli näkyvilläni, hän kyllä teki vaikutuksen soittotaitonsa lisäksi läsnäolollaan.
Mally toki istui tiiviisti piilossa rumpujensa takana, mutta hän sai aivan yhtä paljon huomiota kuin kaikki muutkin. Myös hänen taitonsa huomattiin; eivät exist tracen rumpukuviotkaan ole sieltä helpoimmasta päästä.
Jäsenet myös toimivat todella hyvin yhdessä, jo heidän yhteistyötään oli ilo katsella, muusta esiintymisestä puhumattakaan.
Kaikki jäsenet tuntuivat olevan aidosti iloisia ja onnellisia siitä, että olivat päässeet tänne uudestaan ja että me olimme saapuneet paikalle heitä kuuntelemaan. Ilmeisen kielimuurin takia MC:t olivat harvassa ja lyhyitä, mutta heidän muusta käyttäytymisestä huomasi kyllä ihan tarpeeksi hyvin kuinka paljon he arvostivat pientä yleisöään.
Ilta jätti jälkensä ja monelta muulta keikalta tutun ikävän, vaikkakin ikävä ei ole useinkaan ollut ihan näin suuri. En olisi erityisesti Omia ja Jouta, mutta myöskään Mikoa, Naotoa ja Mallya halunnut päästää ollenkaan pois; olisivat mielummin jääneet tänne ja viettäneet hieman enemmän aikaa minun kanssani. Toivottavasti he kuitenkin tulevat pian takaisin (kuten lupasivat) ilostuttamaan meitä musiikillaan ja lavakarismallaan.
♥ ♥ ♥
PS: Kerron huomenna ensin hieman nukuttuani lisää keikan fyysisestä saaliista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti