DAY 1

Edellisen kerran Miyavi julkaisi albumin loppuvuodesta 2010. Sen jälkeen on tullut yksi sinkku syyskuussa 2011.
Nyt on jälleen vuorossa sinkku nimeltänsä DAY 1.

En voi sanoa pettyneeni, mutta en myöskään ole mitenkään innoissani. Kun ensimmäisen kerran kuulin tämän, ajattelin vain että "jahas, kuulostaa Miyavilta". Kuuntelin kappaletta hieman lisää, eikä tämä ensimmäinen reaktio muuttunut mihinkään.

Sinällään kappale ei suinkaan ole huono. Siinä on kiva biitti, särökitara joka sopii hyvin Miyavin ääneen ja eri osiot sopivat yhteen todella hyvin. Se on kuitenkin jotenkin... tylsä. Se kuulostaa samalta kuin puolet Miyavin edellisestä albumista, enkä ole varma onko se niin hirveän hyvä asia, enää.

Miyavihan on kitaristi, siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Mutta näissä viimesimmissä julkaisuissa hän leikkii vähemmän kitaralla ja tekee sen sijaan kappaleista reivimäisiä toistuvalla riffillään. Kun siihen lisätään inspiraatiota yrittävät (englanninkieliset) maailmanparannus-lyriikat saadaan Miyavin nykyinen tyyli.

En sano että tämä tyyli olisi huono, sillä sitä se ei ole; Miyavi on tehnyt siitä omansa. Mutta nämä kappaleet toimivat paljon paremmin livenä, sen tunnelman ja yhteisöllisyyden kanssa kuin yksin kotona kuunnellessa. Livenä Miyavi myös lisää näihinkin kappaleisiin enemmän randomia kitaran soittoa ja brassailee taidoillaan.

Toivoisin, että Miyavi alkaisi taas tekemään enemmän monimutkaisempia kappaleita kauniilla melodioilla ja mieluiten japaninkielisillä lyriikoilla (niissä on sillon hitusen enemmän syvyyttä), joita olisi kiva kotonakin kuunnella ja tulkita. Maailmanparannus rautalangalla on ihan kivaa, mutta käy tylsäksi ajan kanssa.


Video on yksinkertainen. Ripaus psykedeliaa yhdistettynä Miyaviin soittamassa kitaraa yksinkertaisissa vaatteissa (hänen lihaksensa, vau) luo kappaleeseen sopivan videon, ei siinä mitään. Miyavilla näyttäisi myös olevan ainakin muutama uusi, silmäänpistävä tatuointi. Kohta miehellä loppuu iho kesken. x)


Sinkun toinen kappale on FUTURISTIC LOVE 2012, josta sanon vain sen verran, että se kuulostaa juurikin siltä miltä nimikin, eli se on pitkälti samanlainen kuin alkuperäinen FUTURISTIC LOVE edelliseltä albumilta. Tämä biisi (tai siis se alkuperäinen) on aivan mahtava livenä, tuli kunnon reivi-meininki Tavastiallekin, mutta edelleen pelkästään kotona kuunneltuna hieman toistava.

Mitäs tässä muuta sitten sanomaankaan... tämä aiheutti hieman olankohauttelua, mutta ehkäpä seuraava sinkku on jo mielenkiintoisempi.

♥

PS: Ei muuten mitään tietoa kuka tämä YUKSEK on ja miten hän on vaikuttanut kappaleeseen. En viitsi ottaa selvää.

世界は君を愛してる～

Minä rakastan Miyavia.
Kunnioitan häntä niin monesta eri syystä ja niin monella eri tavalla että niitä on suorastaan mahdoton pukea sanoiksi. Enpä siis taida edes yrittää.

Kerron kuitenkin keskiviikkoisesta keikasta.

Ennen keskiviikkoa olin nähnyt Miyavin yhteensä neljä kertaa. Jokainen keikka on ollut mahtava omalla tavallaan enkä pysty niitä vertaamaan edes toisiinsa puhumattakaan muiden artistien keikoista. Miyavin keikat ovat aina tuntuneet siltä kuin pääsisi kotiin pitkästä aikaa ja näkisi kaivatun rakkaan ihmisen uudestaan.
Tämän kertainen ei ollut poikkeus.
Miyavi on minulle lähtökohtaisesti jo niin kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen kokemus ja kun siihen lisätään hänen (omasta mielestäni) lähes paras tyylinsä tähän mennessä niin totaalinen sulaminen on taattu.
Keikka kesti yhteensä jopa hitusen yli kaksi tuntia ja sinä aikana sai kyllä riehua niin paljon kuin vaan halusi. Toisaalta, koska Miyavin lisäksi lavalla oli vain rumpali Bobo pienen rumpusettinsä kanssa, oli keikka hyvin intiimi.
Miyavi tuli lavalle ihan vaivihkaa ja minulta ainakin kesti hetki huomata että hän todella on jo siellä, eikä vain soittele jostain lavan takaa. Huudatus ja huutaminen alkoi jo ensimmäisestä biisistä, joka oli hyvinkin sopivasti (ja tietenkin) What's My Name?, eikä se huutaminen siihen jäänyt todellakaan.
Keikka oli pitkä settilistan pituuden vuoksi, mutta myös siksi, koska Miyavilla on tapana heruttaa kitarallaan aika paljon... ja myös jammailla ihan randomilla biisien välissä ja huudattaa yleisöä ihan vain huvinkin vuoksi.
Settilistasta noin puolet on uusimman albumin biisejä ja loput sitten vanhempia biisejä tai sitten ihan kokonaan uusia.
Ihan puhtaita energiankulutus-/riehumisbiisejä olivat Are you ready to rock?, Boom-hah-boom-hah-hah ja Ossan ossan ore nanbo. Kaikki kolme ovat aivan mahtavia livenä, juurikin tarkoitettuja artistin ja yleisön kanssakäymiseen.
Uudelta albumilta kuultiin tosiaan suhteellisen paljon biisejä, joista melkein kaikki lempparini (=koko albumi?) soitettiin. I love you, I love you, I love you and I hate you oli erityisen voimakas ja tunteikas biisi, samoin Universe. Torture, Shelter ja Chillin' Chillin' Money Blues ovat erinomaisia biisejä niin levyllä kuin livenäkin.
Olin kuullut huhuja että edellisenä iltana Ruotsissa olisi soitettu Itoshii hito ja olin varovaisen toiveikas että saisin itsekin sen kuulla. Siinä vaiheessa kun Miyavi kaivoi esiin akustisen kitaran, toiveeni kohosivat vielä hieman korkeammalle. Yhtäkkiä Miyavi kuitenkin teki jotain täysin odottamatonta: hän kommentoi jotain siihen suuntaan että hän tulee aina olemaan uskollinen juurilleen ja muistamaan mistä tulee ja sitten yllättäen kysyi "What do you guys want me to play?". Huutoäänestys alkoi ja vaikka myös Jibun Kakumeita toivottiin kovasti, Itoshii hito kuului kuitenkin päällimmäisenä ja Miyavi sen suostui soittamaan (kera kommentin "I don't know why this song is so popular..."). Parhaita hetkiä elämässäni, täytyy sanoa. ♥
Toinen akustinen biisi tuli ihan Miyavin puolesta ja se oli We love you. Tämäkin on yksi kauneimpia biisejä jonka tiedän... Yleisön kuorolaulua taisi Miyavi myös kuvata joten ehkä sitä jossain vaiheessa nähdään myös Miyavin Youtubessa.
Kolmas akustinen olikin taas huutoäänestys... tällä kertaa voitti Ashita genki ni naare. Ja kyllä, minä olen.**
Jossain vaiheessa What's My Name? tuli uudestaan, tosin biitti oli hieman jammaavampi. Molemmat todella hyviä versioita.
Keikalla soittettiin yhteensä neljä biisiä joiden nimiä en tiedä ja näistä yksi oli sellainen jonka tiedän olevan jonkun vanhemman biisin, en vain saa sen nimeä päähäni. Yhdestä Miyavi itsekin sanoi että se oli ihan uusi biisi, mutta olen melko varma että ne kaksi muutakin olivat uusia. Olen kuitenkin suhteellisen itsevarma kun puhutaan Miyavin biisien tunnistamisesta ja nämä kaksi eivät kuulostaneet yhtään tutuilta.
Viimeisenä soittettiin Futuristic Love, tosin astetta pidempänä versiona kuin levyllä... tämä versio kesti noin 20 minuuttia ja oli täyttä jammailua. Jatkoi siis hyvin keikan yleistunnelmaa.
Varsinaisen keikan loppuessa se oli jo kestänyt lähes kaksi tuntia joten mietin ihan tosissani tuleeko encorea ollenkaan. Lähdimme melkein jo poiskin (että olisimme ehtineet kiirehtimättä junaan), mutta onneksi emme koska kyllä, Miyavi soitti kuin soittikin vielä encoren.
Encoren ensimmäinen biisi oli Subarashiki kana kono sekai -What a Wonderful World-. Vanha kunnon suosikki. Toisena ja illan viimeisenä soittettiinkin sitten vähän uudempi suosikki eli Survive. Siihen oli hyvä lopettaa täydellinen ilta.

Keikka oli todellakin aivan mahtava kokonaisuudessaan, mutta yksi hetki ansaitsee ihan oman erityisen mainintansa. Hetken riehuttuamme Miyavi hyssytti yleisön ja kertoi Japanin tämän hetkisestä tilanteesta. Siellä sattuneesta tuhoisasta maanjäristyksestä ja tsunamista on nyt muutama päivä yli kuukausi aikaa ja vieläkin monet ihmiset kärsivät. He ovat menettäneet kotinsa ja läheisiään ja he tarvitsevat apua. Miyavi on koko kiertueen ajan ollut yhteistyössä kunkin maan Punaisen Ristin kanssa ja kerännyt rahaa katastrofin uhrien hyväksi. Käsittääkseni myös osa keikan kokonaistuotoista menee samaan tarkoitukseen.
Miyavi kertoi, kuinka tämä katastrofi oli tapahtunut ihan muutamaa päivää ennen kuin hänen piti lähteä tälle kiertueelle. Hän sanoi pohtineensa pitkään pitäisikö hänen lykätä kiertuettaan ja jäädä Japaniin auttamaan maamiehiään ja -naisiaan ja suojelemaan perhettään ja ystäviään. Mutta hän päätti kuitenkin lähteä. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä. Kenties joillekin Miyavin keikalla paidan ostaminen on ainoa tapa auttaa.
Tämän koskettavan puheenvuoron jälkeen pidimme yhdessä hetken hiljaisen hetken ja rukoilimme Japanin ja muiden maailmassa tapahtuvien vääryyksien ja katastrofien uhrien puolesta. Siinä on ilmassa aikamoinen tunnelataus kun täyteen pakattu Tavastia on ihan hiljaa, ajatuksissaan.
Itkin ensimmäistä kertaa keikalla.
Tämän niin kauniin ja koskettavan hetken kruunasi vielä kauniimpi ja koskettavampi kappale Gravity. ♥

Kun Miyavi tuli ensin lavalla, katsoin että hän näytti aika väsyneeltä. Eikä ihmekään: keskiviikon keikka oli viimeinen kuuden keikan putkessa ilman välipäiviä. Mutta kun keikka eteni ja Miyavikin pääsi yleisön energiaan mukaan, sieltä kuoriutui se sama olento kuin silloin muutama vuosi sitten kun hänet ensimmäisen kerran näin. Kyllä, hän on vieläkin aivan ilmiömäinen kitaristi.
Jos nyt ihan puhtaasti ulkonäöstä puhutaan, Miyavi näytti aikuistuneen jälleen hieman. Mutta mitä voikaan olettaa kahden lapsen isältä. Toisaalta hän myös näytti aivan yhtä kauniilta kuin aina ennenkin, hieman hienostuneemmalla (paremman sanan puutteessa) tavalla vain.
Joka tapauksessa se ihminen on kaunis niin sisältä kuin ulkoakin. ♥

Ostin keikalta paidan, mutta laitan siitä kuvaa joskus myöhemmin, nyt en jaksa vaivautua.

Settilista vielä tässä, järjestyksestä ei mitään hajua (paitsi ensimmäinen, viimeinen ja encore):
What's My Name? x2
Chillin' Chillin' Money Blues
I love you, I love you, I love you and I hate you
Gravity
Torture
Are you ready to rock?
Boom-hah-boom-hah-hah
Shelter
Universe
Ossan ossan ore nanbo
Itoshii hito
We love you
Ashita genki ni naare
Futuristic Love
+ yksi biisi jonka nimeä en muista ja kolme uutta biisiä
encore:
Subarashiki kana kono sekai -What a Wonderful World-
Survive

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

PS: Jos satuit olemaan keikalla ja tulee mieleen jotain lisättävää, ole hyvä vain! Haluan mielelläni tietää. ^^"
PPS: 世界は君を愛してる～ = Sekai wa kimi wo aishiteru = Maailma rakastaa sinua. Siteeraus suoraan We love you -kappaleesta.

**Biisin nimi tarkoittaa "toivottavasti olet onnellinen/energinen/hyvinvoiva huomenna", tai jotain sinne päin. ;)

Dear 382

Haluan tuoda tämän videon teidänkin tietoisuuteenne koska... se on mahtava. Se on täydellinen läpileikkaus Miyaviin ja hänen uraansa. Siitä näkee helposti kuinka paljon hän onkaan kehittynyt uransa aikana.
Vaikka et olisikaan Miyavin fani, tämä video kannattaa silti katsoa. Hän on yksi kauneimpia olentoja tässä maailmassa... ei ole pakko pitää hänen musiikistaan, mutta henkilönä häntä ei voi kiistää.

♥ ♥ ♥

PS: En siis ole tätä itse tehnyt, todellakaan. Törmäsin tähän vain Twitterissä.

Happy Merry Christmas!

メリークリスマス！！

Eli hyvää joulua vaan kaikille!! ^^

Miyavi ~ Jingle Bell

♥

Futuristic Love

Suomessa tunnutaan ottavan aina silloin tällöin pieniä varaslähtöjä keikkojen ilmoittamisessa, mutta...
Artisti itse ei tätä ole vielä ilmoittanut, mutta Tiketistä löytyy jo infoa (ja muutenkin tämä on aika varma nakki) joten:

MIYAVI saapuu jälleen Suomeen!!!

Keikka pidetään keskiviikkona 13. huhtikuuta Tavastialla ja liput tulevat myyntiin tämän viikon perjantaina. ^^

Ainakin tämä onnellinen fanityttö siellä tulee ihan varmasti olemaan vaikka läpi harmaan kiven!

♥ ♥ ♥ ♥

The Reason for Hope

En tiedä ovatko muut tästä nyt niin hirveän kiinnostuneita, mutta itse ainakin olen innolla odottanut mitä Miyavi ja Melody keksivät toiselle lapselleen nimeksi. ^^
Esikoinenhan on Lovelie tai 愛理 (rakkaus ja syy) ja toisena nimenä Miyavi, jos tyttö päättää amerikkalaisella nimellä elää elämäänsä. (Hehän ovat siis syntyessään kahden maan kansalaisia, sillä Melodylla on USA:n kansalaisuus, kun taas Miyavilla tietenkin Japanin. Syntyessään heidän lapsensa omaavat eräänlaisen kaksoiskansalaisuuden, mutta koska tällä hetkellä ainakaan ei ole aikuisilla mahdollisuutta olla USA:n ja Japanin kaksoiskansalainen, pitää heidän jossain vaiheessa elämäänsä (arvelisin että täysi-ikäistyessään) päättää kumman maan kansalaisuuden haluavat pitää.)
Niin, siis uusin tulokas tähän meidän isoon kansainväliseen perheeseemme on Jewelie tai 希理 (toivo ja syy) (toinen nimi Aoi). Nimi on epätavallinen, kuten siskollaankin, mutta kaunis yhtä kaikki. Pidän myös molempien nimien symboliikasta kanjien kautta... Syy rakkauteen ja syy toivoon. ^^

Ihmeellisenä sattumana, tuo Jewelien nimen ensimmäinen kanji 希 sattuu olemaan sama, joka on Heechulin (SuJu) nimessä Hee (jos hänen nimensä kirjoitetaan kiinalaisilla merkeillä) ja merkki jota hän käyttää itsestään hyvin usein (esim. tämä taannoinen Lady HeeHee). Löytyy muuten tämän hetkisen headerin vasemmasta alanurkastakin, hieman kursivoituna tosin.
No, tämä nyt on vain näitä minun höpötyksiäni, älkää niistä välittäkö. ^^""

Joka tapauksessa, hyvin hyvin paljon onnea Miyaville ja Melodylle (ja Lovelielle) perheenlisäyksen johdosta ja toivottavasti Jewelie sopeutuu maailmaan hyvin. ^^

♥ ♥ ♥

PS: Miyavin blogipostaus asiasta täällä. ^^

Random #382

No niin, pitkästä aikaa saan taas aikaiseksi kirjoitella...

Nyt tuleekin sitten ihan kunnollinen info-kokoelma. ^^

---

Ensinnäkin, olen vaihtanut layoutia. Siitäkin on nyt jo taas jonkin aikaa, mutta kuitenkin. Tämän kertaisessa headerissa komeilee Super Juniorin Heechul. ^^ Ja asiaan liittyen, bloggerin uusi (tai no, ei se enää kovin uusi ole, en vain itse ole sitä aikaisemmin käyttänyt) "mallin suunnittelutyökalu" on todella kätevä... erityisesti pidän siitä että sieltä löytyy valmiina kivoja taustakuvia ja -grafiikoita, niin ei tarvitse niitä itse ruveta väkertämään. :D

Layoutin myötä uudistin myös blogia muuten. Headerin alta löytyy uusi yläpalkki, jossa on "linkkejä" blogin muille sivuille. Et siis lähde blogista minnekään vaikka niitä klikkaisitkin. Siispä nyt listat kokoelmistani ja katsomistani draamoista löytyvät kätevästi saman katon alta.

---

Sitten bändiasioihin.

SINCREA on ilmoittanut taukonsa päättyneen. \o/ He tulevat takaisin itse asiassa juuri tänään ja eilen pidettävien keikkojen myötä, mutta uuden nimen alla. FEST VAINQUEUR jatkaa keikkailua sekalaisilla ajoilla ja julkaisevat uuden mini-albumin joulukuun alussa.

Minusta on ihana että he tulevat takaisin, mutta jos olen rehellinen, en pidä uudesta nimestä ollenkaan... En osaa lausua sitä, eikä se muutenkaan näytä yhtä kivalta kuin SINCREA... <__<" Mutta toivottavasti heidän musiikkinsa on silti vähintään yhtä hyvää kuin ennenkin. ^^

(en osaa vielä päättää teenkö heille uuden tagin uudella nimellä vai en... joten laitan tagiksi nyt SINCREA, ja päätän sitten myöhemmin jos heistä tuntuu olevan enemmänkin juttua.)

---

Toinen tauolta palaava bändi on 9GOATS BLACK OUT. He palaavat ensi vuoden alussa melkein samanlaisina kun lähtivätkin, eli vain pitkäaikainen supportrumpali erosi bändistä tauon aikana. Olen kuitenkin onnellinen että hekin ovat tulossa takaisin, joten en valita. :D

---

Olenkohan muistanut mainita, että tämän vuoden Tsukicon järjestetään 13.-14. marraskuuta Glorialla? No, järjestetäämpähän kuitenkin, ja vieraita löytyy vähän laidasta laitaan.

Lauantain iltakeikka ja -bileet saavat esiintyjikseen sellaiset nimet kuin HITT ja Coco Katsura. Varsinkin jälkimmäiseltä voidaan ilmeisesti odottaa kirjaimellisestikin aika kuumaa menoa.

Sunnuntaina iltapäivällä on vieraana kaikille gyaru-muodista kiinnostuneille mielenkiintoisia vieraita, nimittäin egg-lehdessäkin malleina toimivat Yumachi ja Aina. He pitävät kai jonkinlaisen paneelikeskustelun lisäksi myös keikan (ovat kuulemma myös pop-laulajia). (Huomaako etten tiedä asiasta mitään? x') )

Sunnuntaina illalla Glorialla on vuorossa ALSDEAD. Tuttua VK-meininkiä siis luvassa.

Voisin näin etukäteen sanoa, että Tsukiconin vieraslista näyttää hyvin lupaavalta, ainakin siinä mielessä että varmasti kaikille löytyy jotain kiinnostavaa. Itse olen jo lippuni hankkinut, joten tulen siellä pyörimään molempina päivinä ja iltoina. ^^

Lisätietoja vieraista, ohjelmasta, lipuista ja kaikesta mahdollisesta löytyy täältä.

---

Keikoista puheen ollen, vuoden 2011 ensimmäinen varma keikka on ilmoitettu! Girugamesh saapuu Helsingin Nosturille 8. maaliskuuta. Yaaaay~~ ♥ Heitä onkin jo ollut kova ikävä. ^^ Liput tulevat myyntiin 15.11. aamulla, joten kaikki vaan silloin heti hamuamaan lippuja. Minua ei siis saa pysymään poissa vaikka maksettaisiin. ;)

---

Toinenkin keikka saattaa olla näköpiirissä, mutta sitä ei ole vielä varmistettu. Miyavi nimittäin lähtee ensi vuoden alussa kolmannelle maailmankiertueelleen! Lontoon keikka on jo ilmoitettu, mutta uskaltaisin veikata että Suomi on aika varma nakki. Toivotaan ainakin näin. :D

Miyavista puheen ollen, hän sai toisen lapsensa 21. lokakuuta, aamulla hieman kuuden jälkeen. Hän sanoi lapsen syntyneen etuajassa, mutta ei sanonut tarkkasti kuinka ajoissa. Molemmat lapsi ja Melody voivat kuitenkin hyvin, ei siis syytä huoleen. :) Lovelie sai siis pienen siskon, vaikkakaan tytön nimeä ei ole vielä tiedossa. Onnea ihanalle pikku perheelle! ♥

♥

Unknown Wonderland

Hi, ma name iz MYV yo wa sup I got a mic.

From 東京 2 Rock u all with the bling bling 6 string thing.

Everything that's chaining you comes from your own inner world.

Sain Miyavin uuden albumin tänään ja täytyy sanoa että... olin oikeassa. Siitä tuli hetkessä lempialbumini (häneltä nyt ainakin, jos ei kaiken kaikkiaan) ja rakastuin biisi biisiltä vain enemmän ja enemmän.
Tätä albumia kelpasi odottaa yli kaksi vuotta, ehdottomasti. ♥

Today is the day to break away.

Be Unbreakable.

Olin monia albumin biiseistä kuullutkin jo aikaisemmin, kun Miyavi streamasi Tokyon kiertueensa suorana, mutta oli ihana päästä vihdoin paneutumaan niihin kunnolla.

Miyavin kappaleissa, siis ihan yleisen mahtavuuden lisäksi, on mielenkiintoista lyriikat, hänen sanavalintansa ja tapansa kirjoittaa lyriikoita. Tällä tarkoitan nyt ihan sitä kirjaimellista tapaa jolla lyriikat on printattu kirjaseen. Erityisesti kaksi tämän albumin kappaletta herätti mielenkiintoni tällä saralla.

Hey moon, I wonder why u so quiet?

Albumin kuudes kappale, MOON on suurimmaksi osaksi englanniksi (mikä ei ole vielä epätavallista), mutta siinä on pari kohtaa japaniksi. Outoa tästä tekee se, että nuo kohdat on kirjoitettu katakanoilla. Vaikka japanin taitoni ovat vielä hyvinkin vajavaiset, ymmärsin noista kohdista tarpeeksi tajutakseni että niiden pitäisi (oikeaoppisesti, normaalisti) olla kirjoitettu hiraganoilla ja kanjeilla. Ja katakanoilla kirjoitetuissa kohdissa on jopa sanavälit. Näitä ei yleensä harjoiteta japanissa, mutta tässä tapauksessa ne varmastikin ovat siellä ihan vain selkeyden vuoksi.
Jos kyseessä olisi kuka tahansa muu artisti, saattaisin vain sivuuttaa moisen seikan olankohautuksella, mutta koska nyt puhutaan Miyavista, tiedän että tällä on jokin merkitys... kunpa vain tietäisin mikä. x'D Ehkä se on vain yritys saada lyriikat näyttämään tasapainoisemmilta ja... kevyemmiltä, tiedä häntä.

If you would've been a mirror to reflect what we do,

then maybe we could've avoided.

Toinen kummastusta herättänyt lyriikoiden kirjoitustapa oli kappaleen 12 kohdalla. すてきな　みらい [sutekina mirai] on kirjoitettu kokonaan hiraganoilla, mikä sekin on epätavallista. Jopa kappaleen yksi englanninkielinen kohta ("Always be happy") on kirjoitettu hiraganoilla mikä on vielä epätavallisempaa. Tässäkin on sanavälejä enemmän kuin normaalisti, varmastikin selvyyden vuoksi. En ymmärrä sanoista tarpeeksi, jotta voisin sanoa onko niissä jotain "vihjettä" hiraganojen käyttöön, mutta noh...

イマ　オナジ　ツキ　ヲ　ミテル

セカイガ　モエテク　シズカナ　ヨルニ

En tiedä, ehkä olen ainoa joka näkee näissä mitään outoa. ^^" Miyavi tosin on tunnettu siitä että hän leikittelee sanoilla ja lyriikoillaan, ja heittelee sinne joskus hyvin vaikeastikin ymmärrettäviä taka-ajatuksia, varsinkin aikaisemmin. Hänellä oli tapana kirjoittaa lyriikoihin tämäjatämä kanji, mutta laulaessa lausua se jollain toisella tavalla luoden siten monenlaisia, usein syviäkin merkityksiä.
Yksi erittäin hyvä esimerkki Miyavin sanoilla leikkitelemisestä (ja todiste siitä että hän tietää täsmälleen mitä hän tekee) on Ashita, noutenki ni naaren lyriikoissa. Käännöksen tekijä selittää erään kohdan nerokkuutta käännettyjen lyriikoiden lopussa täällä, go read and be amazed. :D

Näin sivuhuomautuksena, tuo sivu toimii muutenkin erittäin hyvänä Miyavin käännettyjen lyriikoiden tietopankkina (ja ilmeisesti heillä on Miyavin itsensä lupa postata hänen lyriikoitaan :D). En tiedä kuinka aktiivisesti he kääntävät tällä hetkellä mutta ainakin vanhempien kappaleiden kohdalla erittäin hyvä sivusto.


Omaksi suosikikseni albumin kappaleista nousi SHELTER, jonka oudot ja osittain hauskat lyriikat ja tarttuva melodia kiinnittivät huomioni heti ensimäisellä kuuntelukerralla.

The watch is tickin'.

Toy monkeys are diggin' n lickin'.

That freaky creepy play makin' me crazy dizzy.

- - -

Take me away

to the unknown wonderland from this plastic world.

Cryin' out in my heart

Mutta oikeastaan en edes voi sanoa, että vain yksi kappale olisi suosikkini... mitä enemmän näitä kappaleita kuuntelen, sitä enemmän ne avautuvat minulle ja sitä enemmän niitä rakastan.
Kaikilla albumin kappaleilla on kuitenkin yksi samankaltaisuus ja se on yksinkertaisuus. Kappaleissa on käytetty vain kitaraa ja rumpuja (paitsi 7. kappaleessa kosketinsoittimia ja 3. kappaleessa shekere-nimistä soitinta). Miyavilla on taito ja lahja saada näinkin yksinkertaiset kappaleet hyvin syvällisiksi ja erittäin monipuolisiksi.
Kaipa minun täytyy vain sanoa, että kuunnelkaa albumi itse läpi (useammankin kerran) ja muodostakaa oma mielipiteenne. ;D

♥ ♥ ♥

PS: Jos et tiedä yhtään mitään japanin kirjoitusjärjestelmästä ja tämä postaus meni sinulta sen takia ohi, tällä pääset alkuun. Jos tiedät asiasta, mutta et siltikään tajunnut mitä höpötin, se on sitten minun vikani. ^^"

PPS: Kaikki kursiivilla (ja japaniksi) kirjoitetut tekstinpätkät ovat suoria lainauksia (kirjoitusasuineen kaikkineen) Miyavin lyriikoista. Jos haluat tietää mikä biisi, kysy! ^^

PPPS: Tuosta shekere soittimesta sen verran, että itse albumin tiedoissa luki soittimen nimeksi "shekele" mutta Google ei sellaisesta tiennyt mitään, mutta shekere löytyi, joten oletan että kyseessä on se soitin, ottaen huomioon japanilaisten hankaluudet r:n ja l:n eroittamisessa. :)

World Peace Through Good Music, right?

Day 28

A song that makes you feel guilty

Hmm... en tajua mitä tällä haetaan. o_o"
Siispä laitan nyt vaan randomilla erään Miyavin kappaleen, ajakoon se tämän päivän asian.

Miyavi ~ Girls be ambitious

♥

PS: Miyavista puheen ollen, hänen uusi albuminsa ilmestyy vihdoin ensi viikolla! Siitä tämä minun viime aikojen Miyavi-buumi johtuu. ^^"

Day 26 & 27

A song that you can play on an instrument

&

A song that you wish you could play

Miyavi ~ Mata yume de aimashou

En osaa soittaa mitään instrumenttia, joten jätin suosiolla edellisen kysymyksen vastaamatta ja niputin sen yhteen seuraavan kanssa. Soitin olisi tämän kappaleen kohdalla varmastikin kitara.

♥

Day 24

A song that you want to play at your funeral

(kappale jonka haluaisit soitettavan hautajaisissasi)

Miyavi ~ Kimi ni negai wo

The faded dreams of those days, and our plans for the future covered in dust,

‘Cause you always watched me there

The days we’d whine about them not coming true, and the roads on which we’d only make detours

Getting over it now I’m here like this.

What could I have done for you? What could I not have done?

This I’ve always come to ask myself, though

No matter how many times I tap on the door of my heart, nor what I try to pry from inside my chest

What comes out is only happy memories..

Only, I always loved you.

Only that, just only that, though that’s all I had.

And even now I love you as much as ever.

One time we wished to the beautiful starry night sky together, didn’t we

I’ve forgotten what it was we wished that time, but

I only remember that I wanted that moment to last forever.

Now that I think of it, I should’ve wished for that, too, huh.

Though, there is no God.

I swore to that when you became a star.

I don’t need a God at all. If you, if you could only be here, instead.

This town without you in it is as dull and quiet as ever,

Living here as if there was nothing at all.

Passing the years and months by in a quick pace, and in the softly changing seasons,

Whenever I look up at the night sky again I think about those days.

And I softly make a wish. A wish upon you, who has become a star.

“It’s ok now, I can stand on my own”. ‘Cause I’m not alone, right.

So I’ll live your half as well.

Just as you’re living inside of me always.

So again, just like those times, always watch me at my side.

When I wish up you, a wish upon you.

(käännös täältä)

♥

Day 23

A song that you want to play at your wedding

(kappale jonka haluaisit soitettavan häissäsi)

Miyavi ~ "Aishiteru" kara hajimeyou

♥ ♥ ♥

Day 15

A song that describes you

(kappale joka kuvailee sinua)

Miyavi ~ Dear my friend

♥ ♥ ♥

Day 8

A song you know all the words to

(kappale, jonka kaikki sanat osaat)

Parin Paramoren kappaleen lisäksi lähimmäksi osuvat Miyavin Itoshii hito (2003 ver.) ja X Japanin Crucify my love. Minun on huomattavasti helpompi oppia kappaleiden lyriikoita jos ne ovat (ymmärrettävää) englantia (kuten jälkimmäinen), joten olen hyvin ylpeä itsestäni, että osaan Itoshii hiton (joka on siis kokonaan japaniksi) lähes täydellisesti. Siksi laitan siis tälläkin kertaa kaksi kappaletta. ^^

Miyavi ~ Itoshii hito

X Japan ~ Crucify my love

♥

PS: Postastin aikaisemmin tänään jo ihan kunnolisenkin tekstin, muistakaa lukea myös se! ;)

Loveless Torture

Sain tänään käsiini kaksi odotettua sinkkua. Ne kuitenkin aiheuttivat minussa hyvin erilaiset reaktiot.

Ensin otan esille An Cafen Mikun uuden bändin debyyttisinkun.

Puhuin jo jotain sinkun nimikkoraidasta täällä, joten ei siitä sen enempää. B-puoli, Lc5 ~love&crash~, ei sitten kuitenkaan ollut tajunnanräjäyttävä... Parempi se oli kuin Loveless, mutta noh... kun ei iske niin ei iske. En vieläkään ole valmis ihan täysin tyrmäämään Lc5:sta ja odotan kyllä mielenkiinnolla mitä heiltä seuraavaksi tulee, mutta mitä luultavimmin minusta ei saa mitään äärimmäistä fania.
Heidän biisiensä iskemättömyys on sikäli outo juttu, että kaikki jäsenet ovat kyllä lahjakkaita. Soittotaitoa löytyy yllinkyllin ja Mikun vokaalit paranevat paranemistaan, mutta jotain määrittelemätöntä tästä yhdistelmästä vielä puuttuu... Harmi sinänsä.
Tässä versiossa sinkusta tuli vielä kolmaskin kappale, nimittäin live-versio kappaleesta nimeltä Tell Me!!. Ihan OK... tässä tosin saadaan kuulla Mikulta harvinaisia kunnon karjumista. ^^"

---

Toinen sinkku olikin sitten ihan omaa luokkaansa. Miyavin TORTURE vei jalat alta kerta heitolla.
Mitään muuta ei tosin voikaan odottaa kun puhutaan Miyavista ja minun suhteestani hänen musiikkiinsa. ♥

Joka tapauksessa, TORTUREn olenkin maininnut aikasemminkin, mutta B-puoli, REVENGE, oli vähintäänkin yhtä hyvä... Täytyy ehkä sanoa, että Miyavin nykyinen tyyli (musiikillisesti, mutta miksei muutenkin) taitaa olla lempparini hänen tyyleistään tähän mennessä. Sinkku on nimetty "Re-Debut Singleksi" ja olenkin huomaavinani tämän ajatuksen hänen viime aikaisissa kappaleissaan ja tyylissään. Hän on ottanut tiettyjä elementtejä ensimmäisen soolo-debyyttinsä aikaisista teemoista, ajatuksista ja tyyleistä mutta uudistanut niitä sopimaan elämänkokemuksen myötä kehittyneeseen maailmankatsomukseensa. Tietyssä mielessä Miyavi on vieläkin se sama henkilö joka hän oli silloin 8 vuotta sitten debytoidessaan, mutta hän on myös muuttunut hyvin paljon. Change without changing, Miyavi on omista sanoistaan erittäin hyvä esimerkki.
Sinkun kanssa tuli myös levyllinen (10 kappaletta) live-versioita kappaleista, aika pitkälti Pohjois-Amerikan kiertueen antia (Euroopassa ei nimittäin ehditty kuulla uuden albumin kappaleita, toisin kuin Amerikassa). Miyavi on mahtava livenä, se on fakta.
Sen verran vielä, että postauksen alussa näkyy koko booklet avoimena. Rakastan noita värejä ja pysähtynyttä liikettä.
Olen tämän maininnut jo monta kertaa aikaisemminkin, mutta en millään jaksaisi odottaa Miyavin uutta albumia... ^^"

♥

PS: Kuvat saa isommiksi klikkaamalla, kuten mitkä tahansa kuvat tässä blogissa. :)

Day 5

A song that reminds you of someone

(kappale joka muistuttaa sinua jostakusta)

Miyavi ~ Super Hero

Tähän on syynä yksinkertaisesti se, että tapasin erään nyttemmin parhaimmista ystävistäni Miyavin keikkapäivänä viime vuonna ja tiedän hänenkin pitävän tästä kappaleesta joten... <3

♥

I Don't Run Away

Sille on syynsä miksi arvostan ja kunnioitan Miyavia niin paljon. Hän onnistuu jatkuvasti uudistamaan tyyliään pysyen silti niin sanotusti uskollisena itselleen. Ja usein hän onnistuu julkaisemaan juuri sillä hetkellä minua itseäni koskettavia biisejä niin että kunnioitukseni (ja kiitollisuuteni) häntä kohtaan kasvaa äärettömäksi. Näin käy jatkuvasti ja koko ajan. Sanat eivät riitä kuvailemaan Miyavia ja hänen merkitystään minulle. ♥

Torture-sinkkuhan julkaistaan tässä 15. päivä mutta en malttaisi millään odottaa lokakuussa tulevaa albumia... Kun yksi biisi on jo näin hyvä (itse asiassa kaksi muutakin, SURVIVE ja Super Hero), en voi edes kuvitella kuinka sanoinkuvaamattoman mahtava albumi tulee olemaan. Voisin melkein jo etukäteen sanoa, että Miyavin tämän hetkinen tyyli taitaa olla minun ehdoton suosikkini, vaikkakin jokaisessa hänen tyylissään on ne hyvät (täydelliset) puoletkin.

Videosta vain sen verran, että mielestäni se on aivan mahtava kaikessa yksinkertaisuudessaan.

♥

Loverholic Robotronic

Siinä missä Super Junior lopettaa Bonamana/No Other -promootionsa tähän viikonloppuun, on SHINee vasta aloittamassa urakkansa. Eilen oli poikien comeback ja kuten pari päivää sitten toivoin, LUCIFER on aivan yhtä hyvä livenä kuin levylläkin. ♥

Minho on loukannut nilkkansa eikä pysty tanssimaan, mutta on silti muiden kanssa lavalla, joskin sivummalla istuen. Toivottavasti hän paranee pian niin saavat pojat rivinsä kuntoon. ^^"
En tästä nyt sen enempää osaa sanoa kuin että jäsenet näyttävät ja kuulostavat oikein hyviltä... lisää tätä, kiitos. ;D

Tuossa jokunen aika sitten minut valloitti myös 4Minute. Satunnaisesta päähänpistosta katsoin erään heidän livensä ja ensimmäinen ajatus oli "Vau... tämähän on hyvä biisi!". En ole vielä heidän muuhun tuotantoonsa tutustunut, mutta I My Me Mine kyllä vie mukanaan.

---

Täysin kpoppiin liittymättömästi, olen suunnattoman onnellinen voidessani ilmoittaa että Gazette pääsee esiintymään Tokyo Domelle 26.12.!! Siellä ei kovin montaa visual kei -bändiä olla tähän mennessä nähty ja muutenkin sen kokoinen (ja tasoinen!) paikka on jo suuri saavutus mille tahansa bändille. Onnea vaan Gazelle, toivottavasti kaikki menee hyvin!

He tulevat myös julkaisemaan kaksi sinkkua ennen sitä: syyskuussa tulee Red ja joulukuussa PLEDGE.

Jrockista puheen ollen, sain vihdoin laitettua tilaukseen Miyavin tulevan sinkun, Torturen. Samaan pakettiin lähti myös Lc5:n debyyttisinkku Loveless. En oikein tiedä vieläkään mitä tuosta jälkimmäisestä ajattelisi, lähinnä siis bändistä, mutta katsellaan... Toivon todella että heidän musiikkinsa on hyvää, enkä oikestaan näe mitään syytä miksi se ei olisi, mutta tulee silti olemaan outoa kuulla Mikun ääntä jossain muussa kuin An Cafessa.

♥

Peace & Smile

Palatakseni jälleen hiljalleen Japaniin Korean hehkutukseni jälkeen, tänään oli vuorossa  Peace&Smile Carnival 2009 DVD. Niille jotka eivät tiedä, PS Company on tunnettu ja menestyvä management yhtiö joka erikoistuu visual kei bändeihin. Tapahtuma järjestettiin Nihon Budoukanilla ja se juhli PSC:n kymmenvuotista taivalta alalla. Muiden muassa Gazette ja Miyavi ovat (olleet) tämän yhtiön alaisuudessa.

Tämä tapahtui viime vuoden alussa, kolmas tammikuuta, ja pian sen jälkeen Miyavi ilmoitti lähtevänsä PSC:stä. Sittemmin myös bändi nimeltä ViViD on liittynyt yhtiön riveihin.

Seuraavaksi saattekin tietää keitä muita sinne kuuluu.

Indie-PSC:n silloiset ainoat jäsenet, SuG ja SCREW toimivat Opening Actina. Molemmilta nähtiin DVD:llä vain yksi kappale. SuGista kyllä pidän ja he menevät pieninä annoksina, mutta SCREW ei (vieläkään) uppoa juuri ollenkaan. Katselin kuitenkin senkin esiintymisen ja sain jopa muutaman stillin:

Ennen kuin muut bändit päästettiin vauhtiin, Miyavi ja Kran vokalisti Keiyuu vetivät pienen MC:n, kuten tuli tutuksi jo 2005 vuoden PSCarnivalista. Suloiset Deco & Boko olivat siis palanneet, joskin hieman hillityimmissä asuissa tällä kertaa. (Niille joilla ei ole hajuakaan mitä tarkoitan, katsokaa täältä. :) )

Loput bändit taidankin laittaa vain kuvina, ei niistä hirveästi voisikaan kertoa. ^^

Miyavilla oli ennen Aishiteru kara hajimeyouta [Let's start with "I love you"] Budoukanin isoilla ruuduilla koskettava pieni tekstin pätkä. Nämä sanat merkitsevät niin paljon enemmän nyt kun tiedän, että tuolloin Miyavi oli yhdessä Melodyn kanssa ja he luultavasti jo tiesivät saavansa lapsen.

Terrorism. Hunger. Poverty. War

Even now in the 21st century,

the world goes around ignorantly.

Even in the middle of such an era,

let's not forget the happiness to be able to enjoy the music,

the happiness to be able to smile with someone next to you,

and

the happiness to be able to love someone.

"Peace & Smile"

Aishiteru kara hajimeyou

~ 雅 -MIYAVI-

Koko biisin voi myös katsoa tästä:

Melodysta puheen ollen, Miyavi oli varmaan lainannut hänen legginssejään tätä esiintymistä varten... <__<" Siitä huolimatta Meevi ja kaikki muutkin näyttivät hyvältä ja kuulostivat vielä paremmalta.

Tämä oli mukava yhdistelmä erilaisia musiikkityylejä ja oikein viihdyttävää ajanvietettä sunnuntai-iltapäivälle. :)

♥