and I love... vol. 2/2

Kuten luvattu, toinen osa lempikappaleitani! Menen pidemmittä puheitta suoraan asiaan.

Gackt - Vanilla
Hyvin mahdollisesti kaikkien aikojen paras kappale ikinä. XD Gacktin tyyli, "tanssiminen" lasiseinäisessä laatikossa ja muutenkin vaan koko kappale on niin epic, ettei mitään rajaa. Minulle (toisin kuin jotkut kommentit joita olen nähnyt) ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia myöntää, että tämä kappale on mahtava! (PS: Jos olette jo tottuneet fanserviceen tai ette muuten vain järkyty helposti, tämä live voi olla katsomisen arvoinen. Consider yourselves warned. ;) )



exist trace - Requiem
Viime viikon keikka faniutti minut ihan täysin ja tämä kappale on noussut yhdeksi suosikeistani. Eipä siitä muuta.



D'espairsRay - Kamikaze
Despan kaikki kappaleet ovat hyviä, mutta tämä taitaa kuitenkin nousta ylitse muiden. Mieletön myös livenä, btw (en malttaisi millään odottaa syyskuun keikkaa).



Mucc - Libra
Rakastan niin kappaletta kuin sen PV:täkin. Erityisesti Tatsuroun tyyli (jälleen kerran) näyttää todelta hyvältä (molemmat mutta erityisesti se musta).

(en pysty upottamaan videota tähän postaukseen mutta tässä on linkki)

HYDE - Jesus Christ
Tämä kappale sai minut rakastumaan Hyden musiikkiin ja vieläkin se iskee ja kovaa.



Gackt - Jesus
Olin niin innoissani kun Gackt julkaisi tämän kappaleen. Ajattelin jo, että hän olisi vihdoin uudistamassa tyyliään ja tekemässä jotain uutta, mutta se jäikin vain toiveajatteluksi. Siltikin tämä kappale on mielettömän hyvä ja siihen tuo mukavasti syvyyttä sen (kenties hieman järkyttäväkin) PV.



Matenrou Opera - Dolce
Rakkautta ensikuuntelulta. Tätä on tullut kuunneltua ja paljon, ihan mielettömän hyvä kappale.



Versailles - Amorphous
Ihana, ihana, ihana. Toivottavasti tämä kuullaan livenä kesällä. ♥



Miyavi - Super Hero
Tämä oli Miyavin ensimmäinen uusi kappale yli vuoteen (ilmestyessään kesäkuun alussa 2009) ja olin jo ehtinyt kaivata hänen tuotoksiaan. Kun tämä sitten kuultiin, rakastuin Miyaviin ihan täysin jälleen kerran. Tähän kappaleeseen liittyy myös hyviä muistoja viime syksyn keikkojen ja uuden hyvän ystävän (♥) löytämisen myötä.



the GazettE - Dim Scene
Jos pitää valita vain yksi kappale DIM:ltä, se on tämä. Tässä kappaleessa on tietyssä mielessä yhdisteltynä elementtejä kaikista albumin kappaleista, mutta se on silti täysin omanlaisensa ja päättää albumin erityisen kauniisti.



hide - Misery
Eräs hiden parhaista kappaleista. ♥

Vielä on luvassa kolmaskin postaus samalla teemalla, mutta jossa on vain Kpop biisejä. Ja muutama kappale oli liian special laitettavaksi tänne muiden sekaan, joten niistä tulee myös oma postauksensa jossain vaiheessa. ;)

Mielipiteitä tästä tai edellisestä listasta? Kertokaa ihmeessä, kommentit ovat ♥

PS: Ai niin!! Tänään onkin kulunut jo neljä kuukautta siitä kun aloitin blogini! Tänään ei tule kuitenkaan perinteistä uutta layoutia, koska vaihdoin sen jo hiden muistopäivän kunniaksi. Kiitos kaikille lukioille ja kommentoijille, tästä on hyvä jatkaa! ♥

//EDIT:
vol. 1/2
Kpop

Resonance

Saman päivän puolellehan tämä meni, kun taisi olla yli puolenyön kun tuon edellisen postasin...

Myyntipöydästä tosiaan nappasin mukaani paidan ja molemmat minialbumit.

Ambivalent Symphonye

Vanguard -for the muses-

Julistekin olisi ollut kiva, mutta rahat loppuivat kesken. <__<"

Ambivalent Symphonyen mukana oli vielä DVDkin, jossa on Resonancen ja Vanguardin PV:t. Sanomattakin on varmasti selvää että nämä kaksi minialbumia joutuvat nyt suurkulutukseen.

Tämän enempää en valitettavasti nyt saa aikaiseksi... levottoman yön jälkeen ajatus ei oikein kulje ja arki painaa päälle... Rakastan keikkoja mutta vihaan niiden jälkeistä tunnelmaa.

Beautiful Pictures

En useinkaan ole ihan näin murtunut keikkojen jälkeen, mutta täytyy myöntää että exist trace veti minut kyllä mukaansa ihan täysin. Niin täydellisesti nautin keikasta, etten olisi halunnut sen loppuvan koskaan, enkä ainakaan niin nopeasti kuin se lopulta tuntui menevän. Keikka tuntui kestävän vain hetken ja lopun koitettua huomasin toivovani ettei minun täytyisi palata arkeen ollenkaan vaan voisin jäädä bändin luomaan onnelliseen maailmaan.

Pienen alkusähläyksen jälkeen (Tavastian henkilökunta riehui jotain... siirsi kai lavan ja yleisön välissä olevaa aitaa lähemmäs lavaa tai jotain) keikka meni loistavasti. Jokainen jäsen oli täysillä mukana, eikä menosta puuttunut tunnelmaa laisinkaan. He ottivat kontaktia yleisöön eikä kukaan (jäsenistä tai yleistöstä) jäänyt vaille huomiota.

Keikan aikana oli useampi hetki jotka jäivät elävästi mieleen. Yleisön hartaan hiljaisuuden, taustamusiikin ja lavan valojen aikaansaama tunnelma bändin jäsenien ympärille synnytti moneen otteeseen hetken, jonka tunnelmaa ja visuaalisuutta voi kuvailla vain äärimmäisen kauniiksi. Ne jäävät sieluni silmiin kauniiksi kuviksi.

Yleisö taisi olla pienin mitä itse olen tähän mennessä nähnyt, mutta se ei menoa haitannut millään lailla. Kyllä pienestäkin porukasta ääntä irtoaa, se todistettiin moneen otteeseen illan aikana.

Kuten jo aikasemmin sanoinkin, Joun ääni on raikas ja tuo mukavaa vaihtelua, mutta pystyy hänen äänensä muuhunkin. Jou on todella monipuolinen laulaja ja hänen äänensä kestää erinomaisesti myös livenä. Hän eläytyi lauluunsa esimerkillisesti ja tämän takia muistutti minusta ajoittain Gazetten Rukia (tämä on siis äärimmäinen kohteliaisuus, jos joku ei satu tietämään).

Miko oli menossa mukana välillä hyvinkin energisesti, pomppien ja moshaten muiden mukana. Hän osallistui myös taustalauluihin kauniilla äänellään. Omi taasen oli rauhallisempi tai oikeastaan hänen energiansa vain ilmeni eri tavalla. Ainakin hän osaa karjua hyvin uskottavasti. En ikinä olisi uskonut pitäväni murinaa muistuttavaa ääntä kauniina... Molemmat ovat loistavia kitaransoittajia ja onnistuivat sooloissaan (ja muissakin osissaan) virheettömästi.

Naoto jäi minulla hieman vähemmälle huomiolle, lähinnä sen takia että en häntä lyhyyteni takia hirveästi nähnyt. Mutta niinä hetkinä kun hän oli näkyvilläni, hän kyllä teki vaikutuksen soittotaitonsa lisäksi läsnäolollaan.

Mally toki istui tiiviisti piilossa rumpujensa takana, mutta hän sai aivan yhtä paljon huomiota kuin kaikki muutkin. Myös hänen taitonsa huomattiin; eivät exist tracen rumpukuviotkaan ole sieltä helpoimmasta päästä.

Jäsenet myös toimivat todella hyvin yhdessä, jo heidän yhteistyötään oli ilo katsella, muusta esiintymisestä puhumattakaan.

Kaikki jäsenet tuntuivat olevan aidosti iloisia ja onnellisia siitä, että olivat päässeet tänne uudestaan ja että me olimme saapuneet paikalle heitä kuuntelemaan. Ilmeisen kielimuurin takia MC:t olivat harvassa ja lyhyitä, mutta heidän muusta käyttäytymisestä huomasi kyllä ihan tarpeeksi hyvin kuinka paljon he arvostivat pientä yleisöään.

Ilta jätti jälkensä ja monelta muulta keikalta tutun ikävän, vaikkakin ikävä ei ole useinkaan ollut ihan näin suuri. En olisi erityisesti Omia ja Jouta, mutta myöskään Mikoa, Naotoa ja Mallya halunnut päästää ollenkaan pois; olisivat mielummin jääneet tänne ja viettäneet hieman enemmän aikaa minun kanssani. Toivottavasti he kuitenkin tulevat pian takaisin (kuten lupasivat) ilostuttamaan meitä musiikillaan ja lavakarismallaan.

♥ ♥ ♥

PS: Kerron huomenna ensin hieman nukuttuani lisää keikan fyysisestä saaliista.

Ambivalence

Jaahas... 9GOATS BLACK OUT jää sitten tauolle. Mikä siinä on, että bändit jäävät tauolle erityisen upean albumin jälkeen? Tauot ovat muutekin fanien kiusausta... kun vaikka kuinka sanotaan että tullaan kyllä takaisin, niin useimmiten he vain häipyvät jonnekin kaikessa hiljaisuudessa. Noh... toivotaan että 9GBO:sta kuullaan vielä joskus, he kun ovat taasen sellainen bändi jonka ei soisi koskaan lopettavan kokonaan.
Toki toivon heille kaikkea hyvää... jos heistä nyt erikseen edes kuuluisi jotain, niin hyvä niin.

Meanwhile, kuuntelen tässä parasta aikaa exist tracea ja kuten aavistelinkin, ihan hyvää musiikkiahan he soittavat. :D Jyoun ääni on mukavaa vaihtelua tähän VK:n miesvaltaiseen vokalistien ryppääseen. Hyvin raikas ja omaperäinen, eikä muutkaan jäsenet taidoilaan toiseksi jää. Keikkaa odotellessa~

♥

Mixed

kuva

 Öhöm, huomenna keikka? En vieläkään ole exist tracea kuunnellut oikeastaan edes nimellisesti, joten en todellakaan tiedä mitä huomisillalta odottaisi. Ehkä kuuntelen tänään joitain biisejä... tai huomenna aamusta. Ainakin voin nyt sanoa aikoneeni, vaikken luultavasti saakaan aikaiseksi. En kuitenkaan usko että keikasta ihan kidutusta tulee, kyllä sieltä aina jotain hyvää löytää, vaikka sitten jäsenten esiintymisasut, jos ei muuta. :) Tytöt onnistuvat kyllä näyttämään jopa androgyynisemmiltä kuin useimmat VK-miehet, ja se on aika paljon sanottu se! Tällä hetkellä taidan sitä odottaa eniten, siis heidän ulkonäköään (nyt hys siellä nurkassa; kun puhutaan visual keistä, ulkonäkö on aivan yhtä tärkeää kuin musiikkikin).
Ja pääsenpähän näkemään taas S:ää, hän tulee taas keikkaseuraksi, jos VR vain onnistuu hänet perille saamaan. :D

Nyt kyllä ärsyttää eräs asia... nimittäin VAMPSin maailmankiertue. He ovat ilmoittaneet (tähän mennessä) siihen kuuluvan huimat kahdeksan keikkaa: 3 USAssa, 1 Chilessä, 2 Euroopassa (Ranska ja Espanja) ja 2 Kiinassa. Tuo on kyllä maailmankiertue siinä mielessä, että se käy useammassa maassa ympäri maailmaa, mutta keikkojen määrän takia en sitä kyllä kiertueeksi kutsuisi... varsinkin kun keikkojen välissä on useimmiten useampi päivä väliä. Ehkä jollekin pienemmälle ja ei-niin-suositulle bändille tämä olisikin ihan hyvä määrä keikkoja, mutta VAMPS on kuitenkin kieltämättä suosittu. Heillä on jo ollut pari isoa kiertuetta Japanissa ja myöskin suhteellisen pitkä kiertue USAssa. Nyt ilmoitettu kiertue on kuitenkin todella pieni noihin verrattuna.
Toki voi olla, että keikkoja on vielä tulossa lisää (ja todellakin toivon näin!!) mutta koska kiertueen tämähetkiset pysähdyspaikat ilmoitettiin jo noin kuukausi sitten, en voi olla ajattelematta jo pahinta...
Ja sitäkään en tajua, että jos nyt on vain kaksi keikkaa Euroopassa, niin ei Espanja ole se paras vaihtoehto. Eniten (Jrockia) myyvät maat täällä taitavat olla Saksa, Ranska ja (uskomatonta) Suomi. Ei Espanja ole lähelläkään edes Suomea, puhumattakaan Saksasta. Niin, että ihmeellisiä valintoja ovat siellä Jaappaniassa taas tehneet... mutta toivotaan, että tulevat järkiinsä ja VAMPSille saadaan useampiakin keikkoja tälle mantereelle.

Eilen oli tämän kurssin viimeinen japanintunti. Onneksi ensi syksynä tulee tietenkin jatkokurssit; sellaiselle olen aikonut mennä. Yritän päästä saman opettajan kurssille, tykästyin nimittäin hänen opetustyyliinsä (ja sitten ainakin käytetään samaa kirjaa, niin ei tullut sitä ihan turhaan ostettua). Kirjasta puheen ollen, käytimme tämän opettajan ja hänen kollegansa yhdessä tekemää kirjaa, tai oikeastaan sen "prototyyppiä" eli monistepinoa puolivalmiista versiosta. Varsinainen kirja ilmestyi vasta tuossa maaliskuun lopussa (erinäisten viivästysten jälkeen), joten emme sitä ehtineet käyttää kuin ihan muutaman kerran. Kirja on siis nimeltään Michi -tie japanin kieleen-.

 kuva

Itse pidän kirjasta; se on värikäs (normaalin harmauden sijaan) ja asiat ovat selkeästi esillä. Melkoisen kallis se kyllä on, valitettavasti (opettaja onnistui saamaan meille hieman alennusta siitä hyvästä että olimme käyttäneet puolivalmista kirjaa koko kurssin ajan).

No niin, tässä taas vähän random naputtelua. XD Katsotaan koska ehdin seuraavan kerran kertoilemaan, on nimittäin tiedossa jonkun verran iltakiireitä nyt loppuviikosta ja viikonloppuna... mutta yritetään. :D

♥

See you again in the spring

Ihan ensiksi haluan varmistaa tulemiseni exist tracen keikalle, eli:

Varasin lipun aamupäivällä ja kävin sen sitten myöhemmin lunastamassa. :DD En nyt yhtään tiedä mitä tästä ajattelisin, kun en oikeasti ole kuullut kuin ehkä yhden kappaleen heiltä ja se ei iskenyt ollenkaan... No mutta, keikat on aina keikkoja, ja jos ei muuta, voin ainakin bilettää Tavastian takaosissa keikkaseurani kanssa. xD Jos siellä näkyy yleiseen tasoon nähden liian vanhoja ihmisiä tanssimassa väärään tahtiin ja ehdottoman keskenään, kyseessä on sitten me. XD


Tämän päivän varsinainen aihe oli hide. Hain Pinky Promisen postista jo eilen, mutta en ollut mitenkään sopivassa mielentilassa, että olisin sitä silloin pystynyt katselemaan enempää kuin paketin aukaisemisen verran.
Ai niin, ei se muuten jäänyt sittenkään tulliin, vaikka olisi pitänyt. Raja on noin 45 euroa ja tuon arvona näytti olevan noin 63 euroa. Joskus näinkin; kerran tai kaksi on minulle näin aikaisemminkin käynyt. :D

Kirja tuli ihan hillittömän kokoisessa laatikossa... hetken jo ajattelin, että olin unohtanut tilanneeni jotain muutakin samaan syssyyn. Paketti ei kuitekaan ollut painava, turhan iso vain.

Laatikossa oli puolet ihan vain paperia... olisi se sisältö mahtunut huomattavasti pienempäänkin pakettiin. Se "huono" puoli CDJapanissa on, että he paketoivat joskus tilaukset hieman liian isoihin laatikoihin joissa on sitten tyhjää tilaa ja ihan liikaa kuplamuovia.
Sisältä paljastui tosiaan hieman pienempi esine...

Tuossa tuo on vielä muoveissaan, mutta kunhan ne sain revittyä pois, paljastui sisältä itse kirja, mysteerinen pahvilaatikko jonka sisällöstä minulla ei ollut mitään haisua ja molemmat sisäänsä sulkeva muovikotelo.

 

 Ylhäällä vasemalla kirja ja sen vieressä muovikotelo. Alhaalla mysteerilaatikko.

Ensin mysteerilaatikko... ravistettaessa sisältä kuului eräänlaista rapinaa ja jotain siellä kyllä heilui. Hyvin suurella mielenkiinnolla avasin paketin ja yllätyin suuresti löytäessäni sen sisältä palapelin!

Tämä palapeli taisi olla viimeinen naula siihen arkkuun jonka uumenista tämän päätin tilata joskus miljoona vuotta sitten. Olin vain lahjakkaasti onnistunut unohtamaan koko jutun. XD
Rupean tuota tekemään kunhan löydän sille sopivan tason ja kerron sen etenemisestä sitten teillekin. :D

This book is a memorial to all that hide was and achieved in his life. -- The title of this book, 'Pinky Promise', is a promise to all the fans to live, stay positive and enjoy life the way hide wanted us to. hide, you still live on in your music, the music and style you helped create. Your dreams for music and style to mix and become a part of a life style have been realized. We hope that you are looking down on us from heaven and are proud of what you have helped create, that you are smiling on us and looking after us. We miss you hide.

Kirja itse oli hyvin mielenkiintoinen ja todellakin rahansa arvoinen. Se sisältää kuvia hidestä, hänen kitaroistaan ja muista "varusteistaan" (kitaroiden erikoistehose-sydeemit yms), viestejä faneilta hidelle, hiden kollegoiden, ystävien ja muiden jotka työskentelivät hänen kanssaan kertomuksia hidestä, vinkkejä kuinka omat hiukset voi stailata hiden tyylisiksi, luettelon hiden CD-kokelmasta ja paljon paljon muuta.

Jotenkin (itselleni ainakin) hauskana yksityiskohtana huomasin, että hide omisti useampiakin Hanoi Rocksin levyjä... (toisella sivulla oli lisää) :DDD

En kyllä tätäkään hankintaa kadu yhtään, vaikka loppujen lopuksi, ilman verojakin se tulee maksamaan noin sata euroa...
Tuolla yhdessä välissä oleva kursiivilla kirjoitettu pätkä on kirjan prologista, alkuperäisessä kirjoitusasussaan (paitsi kursiivin olen itse lisännyt jotta se erottuisi paremmin omasta tekstistäni).

Ne jotka minut tuntevat vähänkin paremmin, tietävät kuinka paljon hide minulle merkitsee. Ehkä se on tässäkin blogissa ajoittain tullut esille... En oikeastaan osaa edes selittää miksi hide on niin tärkeä. Kuulin hänestä vasta noin yhdeksän vuotta hänen kuolemansa jälkeen, mutta elin tavallaan itsekseni (tosin varmasti lievempänä) sen shokin jonka hänen poismenonsa aiheutti. Olin nimittäin kuunnellut X Japania pari viikkoa kun vasta ensimmäisen kerran törmäsin tietoon siitä, ettei hide ole enää meidän keskuudessamme. Siitä alkoi monen kuukauden hide ja X -hiljaisuus. En pystynyt kuuntelemaan tai katselemaan mitään heihin liittyvää itkemättä... odottelin kauhulla toukokuun toista 2008, hiden kymmenettä muistopäivää. Päivä meni kuitenkin paremmin ja helpommin kuin olin ajatellut. Silloin nimittäin tajusin ettei meidän pitäisi itkeä koska hide kuoli vaan hymyillä koska hän eli. Hän teki mahtavaa musiikkia ja oli hyvin inspiroiva ihminen. Meidän tulisi muistaa hänen hymyänsä ja lahjakkuuttansa eikä aina vain pelkästään hänen traagista kohtaloaan.
Kuitenkin aina silloin tällöin hiden muisto tuo kyyneleet silmiini ja niin kävi myös tämän kirjan kanssa. Fanien suorat kiitoksen sanat, yksinkertaiset todisteet hiden vähemmän yksinkertaisesta olemassaolosta, pieni novelli ever freen inspiroimana, joka kertoo selvin sanoin ettemme saa menettää unelmiamme ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähiten, Hiroshi Matsumoton loppusanat. Niille jotka eivät tiedä, Hiroshi Matsumoto on Headwax Organizationin (hiden management-yhtiö) presidentti ja hiden veli.
Pinky Promise on mahtava kunnoituksenosoitus vielä mahtavamman ihmisen elämälle.

Break Out the Rock

♥

PS: Pyydän jälleen kerran anteeksi kuvieni laatua... kyse on nyt siitä, että asuntoni on yksinkertaisesti ihan liian pimeä. Joudun käyttämään salamaa kuvia ottaessani, jotta niistä saisi mitään selvää, mutta salama valitettavasti saa kaiken kiiltämään ja näyttämään muutenkin hieman oudolta, puhumattakaan oudoista varjoista joita se luo tyhjästä.
Muistattehan kuitenkin, että kaikki kuvat saa isommiksi klikkaamalla. :)

PPS: Otsikko on hiden kappaleesta Hurry Go Round. Oikeat lyriikat kuuluvat "また春に会いましょう" [mata haru ni aimashou].

PPPS: Onnistuin välttämään raha-ansan ja päätin olla tilaamatta sitä Alice Ninen kokoelmaa. :D Olkaa minusta ylpeitä!!!

Random is as Random does

Scroll down for english!

Nyt taas tosi lyhyt ja random postaus ihan vaan siksi koska. :D

Sain vihdoin vaihdettua Gackt-kalenterini (jota en oikeastaan käytä kalenterina, enemmän julisteena) ja hyppäsin suosiolla tammi-helmikuun sivun yli... koska pidin enemmän maalis-huhtikuun kuvasta. XD Ja koska touko-kesäkuun kuva oli niin ihana, en raaskinut laittaa sitä kaappiin odottamaan vaan suorastaan taidokkaasti (lue: älyttömästi teippiä) laitoin koko jäljellä olevan nipun (saan sen samalla pidettyä suorana, niin ei tarvitse aina vaihtaessa suoristaa ensin) saman kaapin oveen maalis-huhtikuun kuvan alle. Jos joku nyt sai tuosta äskeisestä lauseesta yhtään mitään selvää, tässä on myös kuva siitä "viritelmästä".

Sain muuten itseni hillittyä enkä ole vieläkään tilannut sitä Alice Ninen kokoelmaa. :DD Oikeastaan ihan vain sen takia ettei minulla oikeastaan ollut viikonloppuna aikaa sitä pohtia, mutta jos saan itseni pidettyä tarpeeksi kiireisenä, ehkä saan tämän raha-ansan vältettyä. Olen suorastaan aika ylpeä itsestäni. :D

Huomasin tässä muuten ihan sattumalta, että mainitsin väärän viikonpäivän puhuessani exist tracen lippujen myyntipäivästä. 25. päivä on siis torstai eikä suinkaan keskiviikko. ^^"

Keskiviikkona tapahtuu kuitenkin jotain muuta, nimittäin Toshin sooloaktiviteettien viimeinen live. Kaikkea hyvää sinne päin ja toivottavasti keikka onnistuu mainiosti.

Seuraava tilaus, joka minulle on tulossa on hiden Pinky Promise -kirja. Se on jo postitettukin, mutta menee väkisinkin tullin kautta, joten katsotaan nyt milloin sen saan.

 I finally got to changing the "page" on my Gackt-calendar (only about two months late XD)!! I skipped over jan-february, but felt too sorry for the gorgeous picture of may-june that was going to be rolled up in the closet so I ended up putting up both march-april and may-june. :D There's a picture above of the whole thing (they're both on the same closet door), click it to get it bigger.
Toshi's last solo-live will be held this wednesday, the 24th. I'm wishing him all the good in the world, and I hope the live will go smoothly.
The next order I'm getting is hide's Pinky Promise -book. They already shipped it to me, but as it's going through the customs no matter what, I'm not really sure when I'll be able to get it.

♥

Ring Ding Dong

Jee, lisää keikkoja!!! :DDDDD

Tällä kertaa tänne Suomen lumimyrskyyn saapuu exist trace, yksi harvoista visual kei -bändeistä, jossa kaikki jäsenet ovat naisia. Täytyy myöntää ettei heidän musiikkinsa ihan täysin ole minun makuuni, mutta aion silti ottaa osaa tuohonkin keikkaan. Olen huomannut että keikka voi muuttaa mielipiteen melkoisen täysin, joten aina pitää kokeilla. Jä täytyyhän sitä sellainen (valitettava) harvinaisuus nähdä kuin nais-VK bändi. :D Sitä paitsi, kun edellinen keikka oli marraskuun alussa, kärsin jo nyt niin pahasta keikkavajeesta että menisin katsomaan melkein ketä vaan. :'D
Kaikki mukaan vaan, minutkin voi sieltä bongata siis!
Ai niin! Liput tulevat myyntiin 25. helmikuuta, eli ensi viikon keskiviikkona kello 9. Tämä bändi ei varmaan ihan niin suosittu ole, joten luulisin että lippuja riittää kaikille halukkaille.

Seuraava tapahtuma on kaikille korealaisen musiikin ja kulttuurin ystäville:
Annyeong!Patry II
Ensimmäinen osa oli viime joulukuussa, 13. päivä, mutta en sinne mennyt ihan siitä syystä että unohdin ihan täysin että sellainen tapahtuma oli olemassa. xD Pyhitin muutenkin tuon nimenomaisen päivän kokonaan hidelle (hänen syntymäpäivänsä), joten en hirveästi korealaista poppia siinä vaiheessa ajatellut. Nytkin minulla taitaa olla muuta tekemistä tuolloin, mutta katsotaan... saatan silti ehtiä jossain välissä illan mittaan tuollakin käymään. Haluaisin kovasti ainakin! :D
Jos siis tämä video iskee ja asuu pääkaupunkiseudulla (tai pääsee tänne helposti), suosittelen katsastamaan nuo bileet! :D



♥