いつまでもありがとう

Jälleen yksi vuosi kulunut... 13 yhteensä. Mutta silti monet monet ihmiset ympäri maailmaa muistavat tätä mahtavaa ihmistä joka päivä. Kunhan vain yksi muistaa hänet ja pitää hänet ajatuksissaan, hän ei ikinä oikeasti kuole. Hide on saavuttanut oikean kuolemattomuuden.

Another year has passed... 13 in total. But still many many people all around the world remember this great person every day. Just as long as there's one person who remembers him and keeps him in their thoughts, he will never truly die. Hide has achieved true immortality.

Hideto Matsumoto

Forever Loved, Never Forgotten

Thank You

♥ ♥ ♥

and I love... vol. 2/2

Kuten luvattu, toinen osa lempikappaleitani! Menen pidemmittä puheitta suoraan asiaan.

Gackt - Vanilla
Hyvin mahdollisesti kaikkien aikojen paras kappale ikinä. XD Gacktin tyyli, "tanssiminen" lasiseinäisessä laatikossa ja muutenkin vaan koko kappale on niin epic, ettei mitään rajaa. Minulle (toisin kuin jotkut kommentit joita olen nähnyt) ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia myöntää, että tämä kappale on mahtava! (PS: Jos olette jo tottuneet fanserviceen tai ette muuten vain järkyty helposti, tämä live voi olla katsomisen arvoinen. Consider yourselves warned. ;) )



exist trace - Requiem
Viime viikon keikka faniutti minut ihan täysin ja tämä kappale on noussut yhdeksi suosikeistani. Eipä siitä muuta.



D'espairsRay - Kamikaze
Despan kaikki kappaleet ovat hyviä, mutta tämä taitaa kuitenkin nousta ylitse muiden. Mieletön myös livenä, btw (en malttaisi millään odottaa syyskuun keikkaa).



Mucc - Libra
Rakastan niin kappaletta kuin sen PV:täkin. Erityisesti Tatsuroun tyyli (jälleen kerran) näyttää todelta hyvältä (molemmat mutta erityisesti se musta).

(en pysty upottamaan videota tähän postaukseen mutta tässä on linkki)

HYDE - Jesus Christ
Tämä kappale sai minut rakastumaan Hyden musiikkiin ja vieläkin se iskee ja kovaa.



Gackt - Jesus
Olin niin innoissani kun Gackt julkaisi tämän kappaleen. Ajattelin jo, että hän olisi vihdoin uudistamassa tyyliään ja tekemässä jotain uutta, mutta se jäikin vain toiveajatteluksi. Siltikin tämä kappale on mielettömän hyvä ja siihen tuo mukavasti syvyyttä sen (kenties hieman järkyttäväkin) PV.



Matenrou Opera - Dolce
Rakkautta ensikuuntelulta. Tätä on tullut kuunneltua ja paljon, ihan mielettömän hyvä kappale.



Versailles - Amorphous
Ihana, ihana, ihana. Toivottavasti tämä kuullaan livenä kesällä. ♥



Miyavi - Super Hero
Tämä oli Miyavin ensimmäinen uusi kappale yli vuoteen (ilmestyessään kesäkuun alussa 2009) ja olin jo ehtinyt kaivata hänen tuotoksiaan. Kun tämä sitten kuultiin, rakastuin Miyaviin ihan täysin jälleen kerran. Tähän kappaleeseen liittyy myös hyviä muistoja viime syksyn keikkojen ja uuden hyvän ystävän (♥) löytämisen myötä.



the GazettE - Dim Scene
Jos pitää valita vain yksi kappale DIM:ltä, se on tämä. Tässä kappaleessa on tietyssä mielessä yhdisteltynä elementtejä kaikista albumin kappaleista, mutta se on silti täysin omanlaisensa ja päättää albumin erityisen kauniisti.



hide - Misery
Eräs hiden parhaista kappaleista. ♥

Vielä on luvassa kolmaskin postaus samalla teemalla, mutta jossa on vain Kpop biisejä. Ja muutama kappale oli liian special laitettavaksi tänne muiden sekaan, joten niistä tulee myös oma postauksensa jossain vaiheessa. ;)

Mielipiteitä tästä tai edellisestä listasta? Kertokaa ihmeessä, kommentit ovat ♥

PS: Ai niin!! Tänään onkin kulunut jo neljä kuukautta siitä kun aloitin blogini! Tänään ei tule kuitenkaan perinteistä uutta layoutia, koska vaihdoin sen jo hiden muistopäivän kunniaksi. Kiitos kaikille lukioille ja kommentoijille, tästä on hyvä jatkaa! ♥

//EDIT:
vol. 1/2
Kpop

and I love... vol. 1/2

Mainitsin tuossa pari päivää sitten miettiväni postauksia lempibiisiestäni. Pohtimisen ja ankaran karsimisen jälkeen sain listani yhteensä 21 biisiä. Olen jaoitellut ne kahteen eri postaukseen ja tässä olisi nyt tarjolla ensimmäinen! :D
Yritän vähän selvitellä miksi juuri nämä biisit, mutta useimmissa tapauksissa minulla ei oikein ole mitään kunnon syytä... ne vain ovat iskeneet heti kättelyssä enkä ole niistä ensikuuleman jälkeen päässyt eroon.
(Nämä ovat ihan mielivaltaisessa järjestyksessä.)

Girugamesh - crying rain

Last.fmstä voi huomata, että tämä on soinut hyvinkin ahkeraan aina siitä lähtien kun sinkku julkaistiin alkusyksystä 2009. Olen tätä kuunnellut monet tunnit repeatilla, eikä se vieläkään ole käynyt tylsäksi. Aivan ihana kappale; varsinkin Satoshin vokaalit.

9GOATS BLACK OUT - Den lille havfrue
Tämä on itselleni jollain tapaa hyvin nostalginen biisi. Kuuntelin tätä (ja 9GBOia muutenkin) hyvin paljon syksyllä 2008, kun olin juuri muuttanut omilleni. Sen ajan muistot tulevat hyvin vahvana mieleen. Siksi (tai kenties siitä huolimatta) tykkään tätä aina kuunnella.



abingdon boys school - Kimi no uta
Yksinkertaisesti vain mielettömän hyvä kappale. Tähänkin liittyy tietyt muistot, sillä olen tämän saanut nähdä livenä. :)



VAMPS - Sweet Dreams
Tämän kappaleen lyriikat ovat aivan ihanat ja todella merkitykselliset, myös itselleni. Hyden ääni kruunaa upean kokonaisuuden.




Versailles - Serenade
Itsestäänselvistä syistä en voi lopettaa tämän kappaleen kuuntelemista. Käsittämättömän kaunis kappale käsittämättömän kauniille ihmiselle. Jos joku (minun lisäkseni) ei koe pystyvänsä katsomaan tämän PV:tä, voi kuunnella pelkän audion täältä.




Miyavi - Itoshii hito (dokusou ver.)
Yksi kaikkien aikojen lempikappaleistani. Tämä esiintyminen sai minut rakastumaan tähän kappaleeseen ja on edelleenkin minulle rakkain versio. Tässä kuitenkin eri akustinen versio, sama kuin Fan's Best -kokoelmalla.




the GazettE - Without a trace
Gazette tuotti minulle ongelmia tämän postauksen miettimisen aikana, sillä aluksi listassa oli melkein kaikki DIMin kappaleet ja aika paljon muitakin... mutta sain sentään valikoitua kaksi yli muiden ja toinen on tämä. Without a trace varasti sydämeni heti ensimmäisten nuottiensa aikana eikä ole vielä sitä takaisin antanut. Rukin ääni saa aina aikaan kylmiä väreitä, mutta erityisesti tässä.





hide - Hurry go round
Eräs lempikappaleeni hideltä, enough said. Pieni varoituksen sana kuitenkin PV:stä... se on hyvin nostalginen sillä se on tehty hiden kuoleman jälkeen. Edetkää omalla vastuulla jos hide on teille yhtä tärkeä kuin minulle.




X - Voiceless Screaming
Toshin ja Taijin masterpiece. Uskomattoman kaunis kappale ja erityisesti tämä live tuo sen parhaita puolia esille. (Alussa Pata ja Taiji vetävät White Wind from Mr. Martinin)





X - Say Anything
Ei tästä hirveästi mitään voi sanoa... Rakastan ♥

Osa kaksi on tulossa lähipäivinä, ehkä jo huomenna, so stay tuned!!

♥

//EDIT

vol. 2/2

Kpop

PS: Kukaan ei sitten kommentoi yhtään mitään X:n hiuksista, onko selvä? I know, ne on naurettavan isot, mutta that's X, eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä minkään kanssa, joten jättäkää ne rauhaan. Kiitos.

Hi-Ho!

No niin, kuten eilen oli puhettakin, käväisin tänään tullissa... En viitsi edes kertoa kuinka paljon "ylimääräistä" tuo USB-kokoelma minulle vielä kustansi, mutta take my word for it, onneksi olen töissä ja saan palkkaa, se helpottaa edes vähän.

Jos nyt annetaan sen hinnan jo olla ja katsellaan lähemmin mitä sieltä paketista tällä kertaa löytyi.

Tuo sydän on yllättävän painava ja se pysyy kunnolla pystyssä ihan omillaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on minusta hyvin nätti.

Sisällöstä sen verran, että se oli juurikin sitä mitä sen pitikin olla... eli kaikki hiden julkaisut samassa (miinus DVDt, tämä oli nimittäin audio-kokoelma). Mukana tuli myös flash playerilla toimiva "ohjelma", jossa siis ne luvatut digitaaliset bookletit ja lyriikat. Sillä onkin kätevä selailla ja kuunnella hiden tuotantoa läpi. Se näyttää kutakuinkin tältä:

Ja vielä hidestä puhuttaessa, minulla oli Vappuna vieraana eräs henkilö joka on kova tekemään palapelejä. Hänpä siis tarttui heti asettamaani haasteeseen ja saikin paljon edistystä aikaiseksi!

Noin puolet vielä tekemättä (valkoisista paloista siis)... ehkä minä saan tuon verran jo itsekin tehtyä. :'D

Anteeksi niukkasanaisuuteni, mutta mitäpä muutakaan tästä nyt sanoisi, kun ei tämä nyt ihan uutta materiaalia enää ole.

Mielipiteitä? Ajatuksia? Muuten vaan jotain sanomista? Lainatakseni Mayan sanoja: Don't be shy!!

♥

forward

Joskus pitää saada myös pysyvämpää silmänruokaa, jolloin tulee tilattua lehtiä. Ja minulla on sentään vakaa aikomus oppia lukemaan niitä itsekin tässä vuosien saatossa. ;)
Tilaukseen siis lähti Neo Genesis #44 (Etukannessa Gazetten kitaristit Uruha ja Aoi ja takakannessa Alice Ninen vokalisti Shou ja toinen kitaristi Tora) ja Rock and Read 21 (kannessa Uruha). Tällä kertaa kauppana toimi YesAsia, koska CDJapan ilmeisesti hankkii lehtiä vain ennakkotilauksien verran eikä niitä saa enää jälkikäteen, näin ainakin olen päätellyt. Katsotaan josko Hong Kongin postin kapasitettiongelmat ovat jo helpottaneet ja saisin lehteni tällä kertaa jopa ihan normaalissa ajassa.

Tänään tipahti postiluukusta se aina-niin-pelottava "tulliselvitettävä" -lappunen... Tiedän että kyseessä on se pahamaineinen hiden USB-kokoelma enkä millään haluaisi mennä sitä hakemaan. Tai totta kai haluan sen omakseni, mutta en haluaisi maksaa siitä veroja... lähinnä sen takia, että se oli jo valmiiksi niin kallis että kaikki ylimääräinen kirpaisee vielä vähän lisää. Noh... meinasin huomenna sen käydä kärsimässä joten kuulette siitä sitten lisää myöhemmin.

Kpopin maailmasta kuuluukin hieman katkeransuloisia uutisia... Super Junior julkaisee nimittäin neljännen albuminsa 13. toukokuuta, mutta vain 10 jäsenen voimin. Kangin on lähdössä armeijaan syksyllä (Etelä-Korean asepalvelus on pakollinen kaikille miespuolisille kansalaisille (en tiedä missä vaiheessa se oikeasti pitäisi suorittaa, sillä monet idolit lykkäävät sitä useita vuosia) ja se kestää kaksi vuotta), Kibum keskittyy näyttelemiseensä ja Hankyung ei taida olla tulossa takaisin ollenkaan (tästä ei ole vielä virallista tietoa, mutta aika vahvasti se siltä nyt vaikuttaa... ainakaan hän ei tule olemaan mukana neljännen albumin aktiviteeteissa).
Ihanaa että SuJulta tulee taas uutta materiaalia, mutta olisi niin halunnut nähdä heidän rivinsä kokonaisina... mutta ei kai auta muu kuin tyytyä kymmeneen ja tukea kaikkia kolmeatoista kaikin mahdollisin tavoin.

Minulla oli ajatuksena tehdä sarja postauksia joissa esittelisin lempikappaleitani, mutta minulla on hankaluuksia saada listaani tarpeeksi pieneksi. Yritän kuitenkin koko ajan ja palailen asiaan jossain vaiheessa. Kyllä minä vielä joskus meinaan sellaisenkin postauksen (tai muutaman) saada aikaan! :)

Lempikappaleiden lisäksi, mistäs te haluaisitte lukea? Onko siellä edes ketään vastaamassa? XD Kertokaa ihmeessa ajatuksianne ja ehdotuksianne! Ei tarvitse edes olla mitään järkevää. ;)

♥

In Motion

Tänään on tosiaan 12 vuotta siitä kun hide poistui keskuudestamme. Sen kunniaksi vaihdoin layoutia jo hieman aikaisemmin sen tavanomaisen bloginperustamispäivän sijaan. Mitäs pidätte?

Omien kiireideni vuoksi, tämä ja tuo edellinen postaus ovat ajastettuja, ihan vain tiedoksenne. En kuitenkaan voinut jättää hideä huomiotta tänään, vaikka en löytäisikään aikaa koneen ääressä istumiselle. Yrittäkää tekin löytää edes muutama minuutti aikatauluistanne tämän mahtavan ihmisen muistelemiseen, hän todellakin ansaitsee sen. Jopa näiden kaikkien vuosien jälkeen hän yhä kykenee koskettamaan ihmisiä.

Tämän muistopäivän kunniaksi on järjestetty taasen konsertti Japanissa. Sitä voi katsoa livestreamina täältä, mutta valitettavasti minä ainakaan en ole löytänyt mitään tarkkaa tietoa siitä mihin kellon aikaan sitä esitetään... Japani on meitä kuusi tuntia edellä, eli sen mukaan voi yrittää laskea loogisia aikoja jos on aikaa sitä katsella.

♥

Never Forgotten, Forever Loved

Matsumoto Hideto

13/12/1964 - 02/05/1998

Our Ever Free Pink Spider
Thank You

Special

Miyavi julkaisi kokoversion uudesta biisistään Youtubessa!

雅-MIYAVI- ~ SURVIVE

Kappale itsessään ja erityisesti video ovat hyvin yksinkertaisia, mutta se vain todistaa ettei musiikin tarvitse välttämättä olla monimutkaista tehdäkseen vaikutuksen. Miyavi on kaiksesta päätellen vielä matkalla juurilleen, mutta omalla erityisellä tavallaan hän liikkuu samaan aikaan myös eteenpäin. Change without changing, kuten hän on joskus itsekin sanonut (ja sama ajatus löytyy Ashita, genki ni naare -kappaleen lyriikoista), on minusta hyvin inspiroiva ajatus, ja näen sen selkästi melkein ruumiillistuneena SURVIVEn PV:ssä.
Pidän siis kappaleesta sanoinkuvaamattoman paljon, jos se ei vielä jollekulle käynyt selväksi. ♥

Päivän varsinainen aihe on kuitenkin Top 5.
Minulla on viisi artistia/bändiä ylitse muiden. He painivat täysin eri sarjassa kuin heidän jälkeensä tulevat eikä heitä voi verrata mihinkään, ei edes toisiinsa. Syystä tai toisesta he ovat minulle tärkeämpiä kuin mitkään muut kuuntelemani muusikot enkä näe kenenkään kohalla mahdollisuutta menettää paikkaansa viiden "parhaan" joukossa.
Kerron tänään heistä vain yleisesti; ajattelin kertoa jokaisesta erikseen ja pidemmästi sitten vuorollaan.
Näiden viiden sisällä en ole pystynyt asettamaan minkäänlaista paremmuusjärjestystä; kaikki ovat ansainneet paikkansa eri syistä, eikä heitä sen takia voi verrata toisiinsa. Siispä nämä nyt ovat täysin mielivaltaisessa järjestyksessä.

 kuva täältä

Ensimmäisenä mainittakoon, yllätys yllätys, Miyavi.
Inspiroivat lyriikat, kaikkien ihailun herättävät kitarataidot ja uniikki asenne elämään (muiden muassa) ansaitsevat minun alati kasvavan kunnioitukseni.

kuva täältä

Seuraavaksi mies jonka olen täälläkin useaan otteeseen maininnut, hide.
En oikeastaan osaa edes kunnolla selittää miksi hide on minulle niin tärkeä. Rakastan hänen musiikkiaan, hymyään ja lämmintä sydäntään. Hän olisi ansainnut pidemmän elämän.

kuva täältä

Edelliseen liittyen, X Japan.
Heidän musiikkinsa herättää suuria tunteita, puhumattakaan bändin pianistirumpalista. We are X, ei voi muuta sanoa.
Lasken tähän kohtaan myös Yoshikin sooloprojektit: Violet UK:n, klassiset viritelmät ja mitkä tahansa muut.

kuva täältä

Seuraavaksi hieman edellistä nuorempaa porukkaa, the GazettE.
Tätäkään en ihan varmuudella osaa selittää, he vain ovat Gazette. Kaikki jäsenet toimivat yhdessä niin saumattomasti, että heidän esiitymisensä onnistuvat aina muistuttamaan hyvin elävästi miksi pidän visual keistä niin paljon. He todistavat jatkuvasti kuinka kokonaisvaltaisen kaunista musiikki voi olla.

kuva täältä

Viimeisenä, mutta ei missään mielessä vähäisimpänä (paitsi ehkä pituutensa puolesta...), Hyde.
Oli sitten kyseessä soolotuotanto, L'arc~en~ciel tai VAMPS, tämä mies ei jätä ketään kylmäksi ja hänen äänensä sulattaa kylmimmänkin kallion.

Jokaisesta lisää erikseen jossain vaiheessa myöhemmin. Toki kaikkia tulen mainitsemaan muutekin jatkuvasti, mutta tulossa siis ihan pelkästään jokaiselle pyhitetty postaus.
♥

//EDIT
X Japan ja Yoshiki
Lisäys ja Super Junior

50%&50%

Tänään (tai oikeastaan jo eilen Japanin aikaa... mutta 14. päivä kuitenkin) on Miyavin ja Melodyn 1-vuotis hääpäivä!!! Paljon onnea sinne päin! :D ♥
Jos joku muuten haluaa lähettää Miyaville fanipostia, se tapahtuu laittamalla sähköpostia osoitteeseen loveletter(at)myv382tokyo.com. Tiedän, että hän lukee kaikki hänelle laitetut viestit ennemmin tai myöhemmin ja ymmärtää kyllä englantia loistavasti, joten kannattaa todellakin lähetellä hänelle viestejä. Ja minun kannattaa varmaan varoittaa, että kun ensimmäisen kerran lähettää viestin tuohon osoitteeseen, sieltä tulee automaattisena vastauksena pieni kiitos Miyavilta itseltään. Toistan: viesti on automaattinen, se ei tarkoita että Miyavi olisi sen sillä hetkellä juuri sinulle kirjoittanut... mutta silti se aiheuttaa ilmestyessään pienehkön sydänkohtauksen. xD

Tuossa joskus viikolla tämä henkilö jolta ostin sen hide-figuriinin otti yhteyttä ja ilmoitti, että oli unohtanut antaa hiden mukaan sen kuulokkeet ja tupakka-askin... Siispä hän lähetti ne sitten postissa perässä. Hide is now complete. ^^

Hidestä puheen ollen... kaikki varmaan muistaa sen hiden USB-kokoelman jonka perään itkin silloin joskus? No, arvatkaa kuka juuri tilasi sen sittenkin? Että näin... tehkää niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen ja älkää kokeilko tätä kotona. En enää edes kehtaa sanoa kuinka paljon se tulee maksamaan, mutta kaikki voi sen itse käydä metsästämässä jos haluavat. Enpä kuitenkaan taida sitten toukokuussa syödä mitään. Mutta kun oli vain pakko, kyseessä on kuitenkin hide... eikä hän enää (valitettavasti) mitään uutta edes julkaise, niin ei ainakaan tarvitse tämän jälkeen häneen hirveästi käyttää rahaa... Ja niiden sinkkujen uusintapainosten kanssa kävi niin, että ne ovatkin vinyyleitä (näin olen ainakin ymmärtänyt)... eli minulla ei ole, eikä varmaan tule ikinä olemaankaan minkäänlaista mahdollisuutta niitä soittaa.
Seli seli ja muuta sellaista. XD

♥

All the Little Pieces

Aloitin siis tekemään sitä hide-palapeliä viime sunnuntaina. Itse asiassa pidän hyvinkin paljon palapelien tekemisestä, joten tämä oli oikeastaan iloinen yllätys. :)
Omien laskujeni mukaan paloja on yhteensä 300, mikä ei ole paha ollenkaan, mutta tämä osoittautui silti hieman vaikeammaksi tapaukseksi. Syynä tähän on se, että lähes puolet paloista on ihan täysin valkoisia.

Lähtötilanne oli siis tämä:

Tuo epämääräinen kasa paljoa pitäisi siis jotenkin saada näyttämään tuolta kuvalta tuossa vieressä...
No, aloitetaan.
Minulla on tapana tehdä reunat ensin:

 

Löydettyäni kaikki reunapalat aloitin yhdistelemään niitä ensin pöydälläni mutta kun tila rupesi uhkaavasti vähenemään, siirsin jo valmiin osan sopivan kokoiselle paketille (ei, en muista mitä tuossa on tullut... jostain syystä niitä on jopa kaksi. :o ) ja jatkoin tekemistä:

 

 

Kuten kuvista näkyy, aloitin ensin oikeasta reunasta, mutta kun olin tehnyt sen loppuun, huomasin että olin tehnyt jotain väärin... lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin purkaa jo valmis osa ja aloittaa alusta. Päätin sitten tehdä ylärivin ensin, jospa se vaikka menisi oikein.
Loppujen lopuksi sain palapelin tähän vaiheeseen:

 

Seuraavaksi etsin sitten kaikki palat, joissa oli jotain väriä...

Ensin oli vuorossa pienin värillinen osa, eli teksti Pinky Promise:

Tämän jälkeen siirryin kitaran pariin:

 

 

Hiden hiukset oli vielä helppo erottaa muiden palojen joukosta joten tein sen osion seuraavaksi:

Vaatteiden tekemisessä meni hieman enemmän aikaa, sillä kaikki palat olivat melkeinpä samannäköisiä, väristä huolimatta... Lopulta sain aikaan tämän:

 

Nyt onkin enää jäljellä noin 110 valkoista palaa joille pitäisi jotenkin löytää oikea paikka... ladoin kaikki loputkin palat tuohon alustalle ja tällä hetkellä tekele näyttää jokseenkin tältä:

Tässä viimeisessä vaiheessa saattaa kestääkin sitten astetta kauemmin... kerron sitten kun olen valmis. ^_^"

♥

See you again in the spring

Ihan ensiksi haluan varmistaa tulemiseni exist tracen keikalle, eli:

Varasin lipun aamupäivällä ja kävin sen sitten myöhemmin lunastamassa. :DD En nyt yhtään tiedä mitä tästä ajattelisin, kun en oikeasti ole kuullut kuin ehkä yhden kappaleen heiltä ja se ei iskenyt ollenkaan... No mutta, keikat on aina keikkoja, ja jos ei muuta, voin ainakin bilettää Tavastian takaosissa keikkaseurani kanssa. xD Jos siellä näkyy yleiseen tasoon nähden liian vanhoja ihmisiä tanssimassa väärään tahtiin ja ehdottoman keskenään, kyseessä on sitten me. XD


Tämän päivän varsinainen aihe oli hide. Hain Pinky Promisen postista jo eilen, mutta en ollut mitenkään sopivassa mielentilassa, että olisin sitä silloin pystynyt katselemaan enempää kuin paketin aukaisemisen verran.
Ai niin, ei se muuten jäänyt sittenkään tulliin, vaikka olisi pitänyt. Raja on noin 45 euroa ja tuon arvona näytti olevan noin 63 euroa. Joskus näinkin; kerran tai kaksi on minulle näin aikaisemminkin käynyt. :D

Kirja tuli ihan hillittömän kokoisessa laatikossa... hetken jo ajattelin, että olin unohtanut tilanneeni jotain muutakin samaan syssyyn. Paketti ei kuitekaan ollut painava, turhan iso vain.

Laatikossa oli puolet ihan vain paperia... olisi se sisältö mahtunut huomattavasti pienempäänkin pakettiin. Se "huono" puoli CDJapanissa on, että he paketoivat joskus tilaukset hieman liian isoihin laatikoihin joissa on sitten tyhjää tilaa ja ihan liikaa kuplamuovia.
Sisältä paljastui tosiaan hieman pienempi esine...

Tuossa tuo on vielä muoveissaan, mutta kunhan ne sain revittyä pois, paljastui sisältä itse kirja, mysteerinen pahvilaatikko jonka sisällöstä minulla ei ollut mitään haisua ja molemmat sisäänsä sulkeva muovikotelo.

 

 Ylhäällä vasemalla kirja ja sen vieressä muovikotelo. Alhaalla mysteerilaatikko.

Ensin mysteerilaatikko... ravistettaessa sisältä kuului eräänlaista rapinaa ja jotain siellä kyllä heilui. Hyvin suurella mielenkiinnolla avasin paketin ja yllätyin suuresti löytäessäni sen sisältä palapelin!

Tämä palapeli taisi olla viimeinen naula siihen arkkuun jonka uumenista tämän päätin tilata joskus miljoona vuotta sitten. Olin vain lahjakkaasti onnistunut unohtamaan koko jutun. XD
Rupean tuota tekemään kunhan löydän sille sopivan tason ja kerron sen etenemisestä sitten teillekin. :D

This book is a memorial to all that hide was and achieved in his life. -- The title of this book, 'Pinky Promise', is a promise to all the fans to live, stay positive and enjoy life the way hide wanted us to. hide, you still live on in your music, the music and style you helped create. Your dreams for music and style to mix and become a part of a life style have been realized. We hope that you are looking down on us from heaven and are proud of what you have helped create, that you are smiling on us and looking after us. We miss you hide.

Kirja itse oli hyvin mielenkiintoinen ja todellakin rahansa arvoinen. Se sisältää kuvia hidestä, hänen kitaroistaan ja muista "varusteistaan" (kitaroiden erikoistehose-sydeemit yms), viestejä faneilta hidelle, hiden kollegoiden, ystävien ja muiden jotka työskentelivät hänen kanssaan kertomuksia hidestä, vinkkejä kuinka omat hiukset voi stailata hiden tyylisiksi, luettelon hiden CD-kokelmasta ja paljon paljon muuta.

Jotenkin (itselleni ainakin) hauskana yksityiskohtana huomasin, että hide omisti useampiakin Hanoi Rocksin levyjä... (toisella sivulla oli lisää) :DDD

En kyllä tätäkään hankintaa kadu yhtään, vaikka loppujen lopuksi, ilman verojakin se tulee maksamaan noin sata euroa...
Tuolla yhdessä välissä oleva kursiivilla kirjoitettu pätkä on kirjan prologista, alkuperäisessä kirjoitusasussaan (paitsi kursiivin olen itse lisännyt jotta se erottuisi paremmin omasta tekstistäni).

Ne jotka minut tuntevat vähänkin paremmin, tietävät kuinka paljon hide minulle merkitsee. Ehkä se on tässäkin blogissa ajoittain tullut esille... En oikeastaan osaa edes selittää miksi hide on niin tärkeä. Kuulin hänestä vasta noin yhdeksän vuotta hänen kuolemansa jälkeen, mutta elin tavallaan itsekseni (tosin varmasti lievempänä) sen shokin jonka hänen poismenonsa aiheutti. Olin nimittäin kuunnellut X Japania pari viikkoa kun vasta ensimmäisen kerran törmäsin tietoon siitä, ettei hide ole enää meidän keskuudessamme. Siitä alkoi monen kuukauden hide ja X -hiljaisuus. En pystynyt kuuntelemaan tai katselemaan mitään heihin liittyvää itkemättä... odottelin kauhulla toukokuun toista 2008, hiden kymmenettä muistopäivää. Päivä meni kuitenkin paremmin ja helpommin kuin olin ajatellut. Silloin nimittäin tajusin ettei meidän pitäisi itkeä koska hide kuoli vaan hymyillä koska hän eli. Hän teki mahtavaa musiikkia ja oli hyvin inspiroiva ihminen. Meidän tulisi muistaa hänen hymyänsä ja lahjakkuuttansa eikä aina vain pelkästään hänen traagista kohtaloaan.
Kuitenkin aina silloin tällöin hiden muisto tuo kyyneleet silmiini ja niin kävi myös tämän kirjan kanssa. Fanien suorat kiitoksen sanat, yksinkertaiset todisteet hiden vähemmän yksinkertaisesta olemassaolosta, pieni novelli ever freen inspiroimana, joka kertoo selvin sanoin ettemme saa menettää unelmiamme ja viimeisenä, mutta ei todellakaan vähiten, Hiroshi Matsumoton loppusanat. Niille jotka eivät tiedä, Hiroshi Matsumoto on Headwax Organizationin (hiden management-yhtiö) presidentti ja hiden veli.
Pinky Promise on mahtava kunnoituksenosoitus vielä mahtavamman ihmisen elämälle.

Break Out the Rock

♥

PS: Pyydän jälleen kerran anteeksi kuvieni laatua... kyse on nyt siitä, että asuntoni on yksinkertaisesti ihan liian pimeä. Joudun käyttämään salamaa kuvia ottaessani, jotta niistä saisi mitään selvää, mutta salama valitettavasti saa kaiken kiiltämään ja näyttämään muutenkin hieman oudolta, puhumattakaan oudoista varjoista joita se luo tyhjästä.
Muistattehan kuitenkin, että kaikki kuvat saa isommiksi klikkaamalla. :)

PPS: Otsikko on hiden kappaleesta Hurry Go Round. Oikeat lyriikat kuuluvat "また春に会いましょう" [mata haru ni aimashou].

PPPS: Onnistuin välttämään raha-ansan ja päätin olla tilaamatta sitä Alice Ninen kokoelmaa. :D Olkaa minusta ylpeitä!!!

DICE

Skip to the end for a short translation in English!

Okei, tänään ei tule esittelyä, koska onnistuin lahjakkaasti nukkumaan koko iltapäivän, ja aivot on sen verran muusia tällä hetkellä, että paras jättää kaikki tähdellinen kirjoittaminen huomiseksi. XD

Halusin kuitenkin (tai oli vaan ihan pakko) tulla vähän valittamaan rahan puutteesta... yleensä rahani riittävät hyvin (monestakin syystä), mutta aina silloin tällöin tulee eteen jotain julkaisuja tms, jotka olisi mahtava saada, mutta esteenä on niiden valtava hinta.
Tässä on yksi sellainen. Hiden koko tuotanto (13 sinkkua + 3 albumia + kaksi live albumia + Junk Story = 120 kappaletta) USB-muistitikulla. Hinta: 18000 jeniä = (tällä hetkellä) ~147 euroa.
Just.

Kuva täältä.

Haluaako joku ostaa tuon minulle lahjaksi? Jos joku sukulainen sattuu lukemaan tätä, niin hint hint??
Tuossa on vaan se että omistan jo albumit ja live albumit (ja Junk Storyn), niin että joo... mutta se on collectible... ja nyt puhutaan kuitenkin hidestä. Sen verran paljon hän minulle merkitsee, että tuosta on hankala luopua...
Tämän vuoden aikana julkaistaan myös uusintapainoksia myös hiden kaikki 13 sinkkua... Ne voisivat ehkä olla parempi sijoituskohde, varsinkin kun niiden maksut eivät sitten tulisi kaikki ihan samaan syssyyn... Molempia en kuitenkaan (itse ainakaan) voi hankkia.
TOISAALTA! Laskin juuri, että tuossa USBssä tulisi yhden biisin hinnaksi aika vähän... (150 jeniä = vähän päälle euro), mutta ei se auta, kun suurin osa noista biiseistä minulla jo on...
Ah, ei ole reilua. ;____________;

Katotaan nyt... ehkä päädyn siihen että hankin noita sinkkuja, enkä USBtä ollenkaan... Näin siis siinä tapauksessa, että saan pidettyä itseni kurissa. Niin, tai sitten vain vitkuttelen tarpeeksi kauan niin ne myydään loppuun... Siinä vaiheessa harmittaa suuresti, mutta ei ainakaan tarvitse enää estää itseään ostamasta sellaista jota ei voi enää ostaa! Suorastaa nerokas suunnitelma. ^^"

Ja koska eräs potentiaalinen lukija sitä toivoi (hän ei osaa suomea), lyhyt englannin kielinen käännös! Näitä tulee sitten ihan vaan tälläisistä random-postauksista, kun en rupea esittelyjä kääntämään, eikä niiden referoimisessa ole oikeastaan hirveästi järkeä.

Usually I can afford most things I want pretty easily, but the line has to be drawn somewhere, unfortunately. Maybe if I won the lottery, I could get this. Being the hide-fangirl that I am, this is hard to pass on, but I guess I'll have to... All of his 13 singles will be re-released during 2010, so maybe I'll just get those instead... as they would be the only ones I'm missing out of the contents of the USB-memory anyway. And then I wouldn't have to pay for all of them at the same time, making it more affordable. We'll see... I'll keep you posted! :D

♥

Psychedelic Violence, Crime of Visual Shock

This particular entry will be in English, so as to properly appreciate the efforts of the person behind the following pictures and information and the huge favour he did for me and our mutual friend. Thank you again, Morgan!
So, as mentioned, all pictures and information about the event in LA are courtesy of Morgan. :)

So...
I've been very worried about X and their future since late summer last year. On the 27th of July, Yoshiki was reported having to undergo an urgent surgery on his neck and back. The rehabilitation and recovery would take several months at best and he would not be able to play drums during that time.
Needless to say, I was extremely worried for his well-being... knowing Yoshiki, he would be sitting behind the drums as soon as he himself wanted, possible or not, and I was scared that he might make matters worse for his recovery.
However, it eased my heart a little to hear him say "Compared to the pain of X breaking up and that of hide's death, this is nothing. I can easily endure this when I know I have this place 'X' to go back to." (not an exact quote). I found it in me to believe he wouldn't hurt himself on purpose.
Because of the surgery, the X live show in Paris scheduled for October was postponed (I don't think there was ever an official announcement about that, but it was obvious with Yoshiki's condition).
Then, in November, (//edit: the news actually came on 31st of October) equally bad news came. Toshi had lost his voice and was forced to postpone some live shows with TOSHI with T-EARTH. This losing of his voice was said to be due to stress over many false accusations over years. I felt truly sorry for him... Toshi is one of the most peace-loving and gentle people I know, and I don't even know him. He doesn't deserve anyone bad-mouthing him.
Now, as much as I love X and all the members, and support them in any way I can, as much as it would kill me to see them fall again, I have to admit I wavered with these two unfortunate events. A part of me started thinking that maybe this was too much for them to overcome... that maybe this time they wouldn't be able to make it.
I should have known I was wrong.
Toshi is a professional singer, of course he knows how to take care of his voice.
Yoshiki... Yoshiki is X and X is him. He wouldn't give up his life like this, of course he would pull through, stronger than ever.

That was all a prelude to what I'm about to cover next, so that you might have a chance of understanding how I was and am feeling.
Coming home from my Xmas-break, having spent it relevantly without a computer at my disposal, I found news of X having some sort of an event in Hollywood, Los Angeles between the 9th and 10th (LA time) of January.
Okay... More information revelead it to be for shooting some (4 to be exact) new music videos. They would close off a few blocks of road in Hollywood for that night.
Now, obviously I myself couldn't go (though I would have wanted to more than anything) but I mentioned this event to my best friend. She casually says that she knows someone who lives in LA and that she could ask him to go check it out. I think my almost exact words at that point were: "I will love him forever if he can go!" XD
Well, he did, and I do. ;) I think by now I've said thank you about several tens of times.
Anyway.
The original idea was to have lots of fans there who would then appear on the videos (or at least one of them). Apparently there were so many people there, they had to cancel that part and just have them there as audience. The band did show up and they went ahead with the shooting of the videos.
Morgan sent me a few pictures and videos of the event, I will share two of those pics.

click to get them bigger

They had built a big platform on top of some building, with the edge slightly off the roof. They were using big lighters and extravagant pyrotechnics... as one would certainly expect from X.

The pictures and videos tell me one important message, though. I can tell that they are happy. Big smiles and excited playing, all the members are in their one true element as performers and musicians. I haven't heard Toshi voice be that good since the Last Live, if even then.

Whatever doubts I had about X being able continue went up in smoke, seeing this evidence that they are back, stronger than ever.

They apparently did do all songs planned, but I only know one of them was I.V... Which is sort of weird, since they already had a video for that, and a rather recent one too. But maybe they wanted one independent from SAW IV and with Sugizo in it, since he is now an official member.

I think this was also the first time X has had any kind of an event in the USA, even if Yoshiki is more than most of the time based there. They seem to have found new energy now that Sugizo has joined them. It's like during these past two years since their reunion in 2007 they have been looking back, making amends with their history as a band and with hide. But now they seem to be looking forward and are walking, running, on a new-found road. Hide is still a strong part of X and will always be, but now he is giving them strength and energy to move on.

They will surely keep going until the very end and even still they won't ever be completely gone.

Well... I hadn't even realised how worried I really was for X until I got this documentation that they were actually doing something again and felt too relieved for words.

I will definitely keep a close eye on their activites in the future too, and maybe, just maybe, someday I will get to see them live too. You know it would be more than a dream come true. :D

With the topic being X, this is certainly related:

Pinky Promise

This is something I just ordered, a book about hide with all sorts of fun stuff in it (like a jigsaw puzzle XD). Obviously, as a larger-than-life hide-fan, this is a must-have, even though it's quite expensive. But (un)fortunately, there aren't many releases in hide's name these days... :'D


That's it for today! Please comment if you read, even if you didn't like it!
And yes, this was just a special post in English; as you can see, I usually write in Finnish. (Unless, of course, the darling people who read this would rather see me write in English? If you'd prefer that, just say so in a comment and I will at least think about it. :D )

Shopping Shopping!

Noniin! Vihdoinkin jotain kunnollista postattavaa!
Kävin shoppailemassa ja mukaan tarttui kohtalaisesti tavaraa, osa niistä liittyy kuitenkin niin vähän asiaan etten niitä tähän nyt laita.
Tässä kuitenkin päivän hieman karsittu saalis:

Aloitetaan vaikka siitä kaikista odotetuimmasta, eli the GazettE:n DIM SCENE DVD:stä. Se on maannut tullissa about sen kaksi viikkoa ja kyllähän sen nyt olikin jo aika päästä kotiin. ALVit siitä meni (vähän päälle 17 euroa... ;____; Senkin kiskurit), mutta ei se mitään, on se sen arvoinen. :D Sisällöstä en tällä hetkellä voi sen enempää sanoa, mun DVD-soitin kun on ollut rikki useamman kuukauden. Kokonaan uusi tietokone on hankinnassa, joten sitten kun sen saan, katson tuon ja raportoin mielipiteeni livestä. :D
Paketti itsessään on kyllä taas Gazetten (Rukin) taattua laatua.

 

Missään ei valitettavasti ollut mainintaa siitä, kuka nuo kuvat on piirtänyt... Kenties Ruki itse, kuka ties. :) Gazen julkaisuissa on se ihana puoli (tietysti mahtavan sisällön lisäksi) että ne ovat myös visuaalisesti näyttäviä. Tähän astinen suosikkini taitaa olla DIM (limited edition). Siinä jopa CD- ja DVD-levyjen kuviot ovat yksinkertaisen kauniita. Tässäkin levyjen kuvat noudattavat samaa linjaa kuin etu- ja takakannet ja luovat hienon kokonaisuuden.
Mulle tuli tästä siis limited versio, ja ilmeisesti myös first press koska siellä oli juliste mukana. Julisteesta en ottanut kuvaa, mutta siinä on sama kuva kuin etukannessa ja muutama Gazen mainosteksti.
Samassa paketissa tuli Vinyl Syndicate vol. 19, taas... niitä taitaa olla jo useampi tuolla laatikossa. (Vinyl Syndicate on ilmainen lehti jota CDJapan tykkää tunkea vähän jokaiseen pakettiin mukaan, siispä niitä kertyy melkein väkisin samaa numeroa useampi.)
Paketista löytyi myös täysin yllättäen pieni uudenvuodenlahja CDJapanilta:

Nuo on tuollaisia ihan pieniä pyykkipoikia, jotka on koristeltu kivasti. :D Voi olla ettei niille löydy mitään käyttöä, ihan heti ainakaan, mutta ainahan ilmaiset lahjat kelpaa. :)

Seuraavaksi kirjakaupasta löytyi pari hyödyllistä opusta:

Ensin on Japanin-matkaajan fraasisanakirja. Tuolla on kaikkea enemmän tai vähemmän hyödyllistä tervehdyksistä ja ostoksista aina vessakultuuriin ja romanssiin. ;D Ehdin tuota hieman jo vilkaista, ja se tuntuu olevan varsin hauskasti kirjoitettu. Hieman kallis, noin 30 € (Akateeminen Kirjakauppa), mutta varsinkin jos on heikolla kielitaidolla menossa Japaniin matkaamaan, tämän voi aivan hyvin ottaa lentolukemiseksi.
Toinen on ihan perus suomi-japani-suomi sanakirja. Lopussa on myös hyödyllisiä fraaseja ja yleistä tietoa Japanista.

Seuraavaksi onkin jotain hyvin mielenkiintoista. Tein hieman kauppaa erään JaMEn foorumilaisen kanssa. Alunperin oli puhetta vain hide-figuriinista, mutta sitten viime tipalla sovimme myös että ostan häneltä myös kaksi Miyavin sinkkua. (Vielä erittäin paljon kiitoksia sinne päin, vaikka ei hän tätä välttämättä edes lue. X'D)

 Tuo on ihan vain tuollainen... se on noin 9 cm korkea. No... enpäs tiedä mitä muuta tuosta kertoisin, hide nyt noin ylipäätään on mulle tärkeä, ja kun tämä henkilö laittoi tämän foorumille myyntiin, niin pakkohan se oli sieltä napata. Mukava väripilkku kirjahyllyyn. :) ♥

Miyavin sinkut hamusin sen takia kun jos joku ei jo huomannut, mulla on paljon Miyavia. Ja lisää pitää tietenkin saada. Miyavin vanhoja sinkkuja on muutenkin aika hankala saada, joten jokainen tilaisuus kokoelman kartuttamiseen pitää käyttää hyväksi.

Are you ready to rock? / Kekkonshiki no uta w/ DVD. 
Sinkulla on kaksi eri versiota Are you ready to rock?ista (bändi ja dokusou (ns. akustinen)) ja Are you ready to rock?in PV. Molemmat biisit minulla jo olikin entuudestaan ja molemmista pidän.

Tariraritarara
Tämä on kyllä hyvä biisi. :D Olin sen aikasemminkin kuullut, mutta omistuksessa ei vielä ollut. Tämä on vielä kunnon old-school kamaa, 2003 julkaistu (kun Miyavi ryhtyi soolouralle 2002). Tässä onkin B-puolena Shindemo Boogie Woogien ja Pop is Deadin live versiot (nuo kaksi siis Miyavin kaksi ensimmäistä sinkkua). Näin vanhat sinkut kuuluu vielä siihen aikaan jolloin Miyavi julkaisi sinkkuja joita ei sitten ollutkaan millään albumeilla. Tämä sinkku onkin siis jo jonkinmoinen aarre kokoelmiini (puhumattakaan klovni-Miyavista XD).

Tarkoitus oli vielä käydä eräässä mahtavassa kaupassa, eli Tokyokanissa, mutta se oli valitettavasti suljettu tänään... Jäi sitten cup noodlet (paljon parempia kuin mitä mistään muualta saa) ja misokeitot saamatta tällä kertaa. Mutta ehdottomasti vierailun arvoinen kauppa. Levyjä sieltä ei saa, mutta melkeinpä ihan kaikkea muuta. Erikoisena mainittakoon lehdet suoraan Japanista, mm. Fool's Mate ja SHOXX ja paljon monia muita, myös muotilehtiä. Tietääkseni mistään muualta Suomessa ei noita ihan fyysisestä kaupasta saa, eli sinne vaan ostoksille (keskihinta lehdille taisi olla n. 20€) !

Siinä ne sitten taisivatkin olla. Kysymyksiä saa esittää, tai kommentoida ihan muuten vaan, ja muistakaahan että kaikki kuvat saa isommiksi klikkaamalla (osa niistä onkin aika jättimäisiä... anteeksi jos ne ovat liian isoja. Mainitkaa asiasta niin ensikerralla teen niistä pienempiä).  ♥