Let's get it on

Vastapainona tälle viime päivien Kpop spämmille, katsoin tänään VAMPSin 2008 Live DVDn. Sain tämän jo noin vuosi sitten, mutta en tullut sitä heti katsoneeksi ja jotenkin se vain jäi. Saan joskus ensi viikolla (toivottavasti) VAMPSin uuden sinkun ja Live 2009 DVDn, joten nyt vihdoin päätin kaivaa tuon edellisen DVDnkin esille.

Täytyy sanoa, että petyin hieman. Olen nähnyt paljon parempiakin livejä.
Live koostui enimmäkseen Hyden soolotuotannosta, sillä silloin VAMPSiltä oli tullut vasta yksi sinkku (Love Addict). Pidin kyllä settilistasta, varsinkin muutamasta erilaisemmasta sovituksesta, mutta jotain jäi puuttumaan bändin esiintymisestä. Don't get me wrong, he ovat erittäin lahjakkaita muusikoita ja tietävät täsmälleen mitä tekevät, mutta ehkä se juuri on heidän heikko kohtansa. He soittavat tutuksi tulleella (ja hyväksi havaitulla) tavallaan ja siitä tulee jo niin rutiinia, että tietty eläytyminen ja uusiutuminen jää puuttumaan. Minulle tuli välillä sellainen olo kuin olisin katsonut heidän sadansia harjoituksiaan, niin jotenkin poissaolevilta he vaikuttivat. He eivät tuntuneet keskittyvän soittamiseen ja esiintymiseensä täysillä. Ainoa joka näytti vetävän niin kovaa kuin sielu sietää oli basisti Ju-Ken. Tiedän, että heillä oli äärimmäisen pitkä kiertue takanaan ja toki siinä ajassa ehtii kehittyä pahemmanlaatuiset rutiinit, mutta ei se muitakaan bändejä ole estänyt olemasta läsnä vielä finaalissakin. Ja tiedän että he pystyvät vetämään todella hyvin livenä jos vain haluavat (noh, KAZia en ole nähnyt, mutta Larukun livejä tarpeeksi katsoneena tiedän mihin Hyde pystyy), mikä pistää miettimään mitä tämän nimenomaisen liven kanssa oikein tapahtui.
Liven kuvamateriaalissa oli vielä mukana tahallaan huonolaatuisia (visuaalisesti, audio pysyi samana) pätkiä, varsinkin alussa, mikä vielä ennestään vaikeutti livestä nauttimista.

Kuten sanottu, Hyden soolotuotanto dominoi settilistaa. Pidin erityisesti Evergreenin raskaammasta versiosta, Season's Callin tunnelmasta (KAZin kitara oli kiva) ja Perfect Momentin instrumentaalisesta introsta. Jesus Christin aikana oli havaittavissa edes jonkin laista fiilistelyä Hydeltä.
Loppujen lopuksi odotin VAMPSilta jotain mielenkiintoisempaa ja erikoista, mutta live oli aika tylsä. Biisit olivat hyviä, mutta eivät päässeet kunnolla oikeuksiinsa intohimon puuttuessa. Toivottavasti 2009 Live on parempaa viihdettä.
Sitten vielä muutama still-kuva ettei jäisi hirveän huono maku suuhun.

DVD oli kuitenkin kaksiosainen. Mukana tuli myös kiertuedokumentti ja backstage materiaalia. Tämän katsoin jo silloin heti kun sain tämän DVDn, tuo live-osuus vain jäi katsomatta. Toinen levy olikin jo paljon parempaa viihdettä; Hyde "vapaa-ajalla" on aina mainiota katseltavaa, hän kun tykkää käyttäytyä kuin olisi 15-vuotias. ;) En tätä tänään katsonut enää uudestaan (olen sen tainnut katsoa jopa kahdesti...), joten ei siitä sen enempää.

♥